Vajaan kahden viikon päästä Vanhalla ylioppilastalolla on sellainen kattaus samppanjaa, että oksat pois. Päivät myydään aina loppuun ja Master Classit täyttyvät vinhaa vauhtia eli nyt viimeistään on aika toimia. Nappaa alta viime hetken tärpit tähän kansainvälisestikin merkittävään viinitapahtumaan.

Master Classit ovat mainioista mahdollisuuksia päästä tutustumaan sellaisiin samppanjoihin, joita muuten ei välttämättä koskaan pääse maistamaan. Itse olen osallistumassa kolmeen Master Classiin ja taidan näillä näkymin luuhata paikan päällä joka päivä. Mutta onhan tämä niin ainutlaatuista ja tällaiselle samppanjaloverille ihan se paikka siellä pilven päällä.

G.H. Mummin kellarimestari Didier Mariotti on paikalla tapahtumassa ja hän maistattaa Master Classilaisille samppanjatalon vanhoja vuosikertoja. Ainutlaatuinen tilaisuus siten, ja tilaa vielä löytyy perjantain ja lauantain Master Classeille. Tutustu Master Classiin ja varaa paikkasi.

Charles Heidsieckin ja Bollingerin mielenkiitoiset Master Classit on jo loppuunmyydyt, mutta aina voit käydä paikan päällä maistamassa Charles Heidsieckin tuoreinta eli kerrassaan herkullista, vivahteikasta vuoden 2004 vuosikertasamppanjaa, Blanc des Millénairesia. Veikkailen myös, että Bollingerin 2004 vuosikertaa,  Bollinger R. D 2004 on maistettavissa kyseisen samppanjatalon tiskillä, vaikka tuote Alkoon saapuukin vasta huhtikuussa.  Bollinger R. D. 2002 oli huipputyylikäs, paahteinen ja upea, joten odotukset korkealla myös tämän suhteen. Heidsieckin Master Classiin nappasin heti liput, kun ne myyntiin tulivat.

Myös Laurent-Perrierin Grand Siècle -blending best with the best Master Classissa on – ihme kyllä – vielä tilaa. Tämä aromikas, upea samppanja on tyyriinpuoleinen, joten sitä ei ihan joka päivä kukkaroaan voi tätä varten kaivaa, joten tässä jälleen huipputilaisuus kuulla lisää ja enne kaikkea päästä maistamaan tätä hienostunutta samppanjaa. Jos et Master Classille suuntaa, niin osta itsellesi luksussamppanjahetki tämän ainutlaatuisen samppanjan kera.

Taittinger on myöskin samppanjatalo, johon voi aina luottaa. Tässä Taittinger – The House of Chardonnay Master Classissa apulaiskellarimestari Alexandre Ponnavoy kattaa osallistujien eteen laajan kattauksen talon herkullisia, laadukkaita samppanjoita ja kyllä, Master Classille mahtuu vielä mukaan. Kliks, kliks, paikkaa varaamaan.

Luonnollisesti samppanjan nauttiminen saa myös kaipaamaan pientä huikopalaa ja sitä tapahtumassa tarjoilevat useammat ravintolat, muun muassa ihanat Muru ja Pastis, Garden by Olo ja sekä ravintola Jord.

Ai niin, tämän postauksen kuvan samppanja on ihan syystä tuossa alussa. Ruinartin Blanc de Blancs -samppanja on yksi suosikki aamiaissamppanja. Se on heleä ja raikas, mutta sitruunaisuus on kuitenkin jo kypsemmän puolesta ja tämän tyyppisistä samppanjoista itse pidän paljon. Eli kun astut sisään Vanhan ylioppilastalon ovista ja kaikki herkut vyöryvät päällesi, niin hyvä aloitus on lasillinen tätä herkullista, kullankeltaista 100 prosenttista chardonnay-rypäleistä valmistettua samppanjaa. Se avaa aistit ja sitten vain etiäpäin!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/04/08/grand-champagne-viime-hetken-tarpit/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

PRESSIMATKA

Hämmennys oli suuri, kun parin vuoden tauon jälkeen saavuin Dubaihin. Mitä täällä tapahtuu? 

Dubai kasvaa. Kasvaa vauhdilla ja koko ajan. Vuoden 2020 Expo on yksi syy rakennustöiden taustalla, odotetaanhan silloin yli 20 miljoonaa kävijää Dubaihin, mutta myös muutenkin vilkas turismi tarvitsee lisää tilaa, lisää hotelleja, lisää kaikkea.

Venetaksesissa istutaan kuin sillit suolassa.

Ensimmäisen kerran, kun kävin Dubaissa, ihmettelin kaikkea silmät ymmyrkäisinä. Nyt tiesin, mitä tuleman pitää ja osasin suodattaa asioita ’dubai’-lasien kautta. Ja löysin aivan erilaisen Dubain tällä kertaa.

Värikästä meininkiä torilla.

Dubai on scifiä ja huikeita pilvenpiirtäjiä – ne rakennukset, ne neonvärit, se kaikki. Dubai on hiekkaa, rantaelämää, botoxia siellä sun täällä, minibikineitä ja kateutta herättäviä, supertimmejä vartaloita rannoilla.  Dubai on viiden tähden kimaltavia hotelleja ja ylitsepursuavaa palvelua. Dubai on kalliita drinkkejä, Suomen hinnoissa olevaa ravintolaruokaa ja tyyriitä, valtavia ostoskeskuksia.

Vanhaa ja uutta sulassa sovussa.

Mutta. Dubai on tätä kaikkea, mikäli buukkaat itsesi ytimeen, upeaan hotelliin, hotellin rannan, altaan ja ravintoloiden äärelle. Suosittelen, että et vietä lomaasi ainastaan näin. Lähde pois viiden tähden ympyröistä, jätä pilvenpiirtäjät taakesi ja matkusta ajassa taaksepäin Al Fahidin historialliselle alueelle. Täältä löydät ne Dubain toiset kasvot, sen aidon ja vilkkaan elämän ilman turistilaumoja. Alue on tunnelmallinen, kuhiseva jan kadut havisevat historiaa.  Täältä myös löydät ne parhaimmat ja edullisimmat ravintolat ja valtavan määrän etnistä ruokatarjontaa. Täällä  viihdyin.

On makuasia, minne itsensä parkkeeraa ja mihin rahansa käyttää. Hyvin syöt pilvenpiirtäjien neonloisteessa tai paikallisten joukossa 100 dirhamin aterian afgaaniravintolassa. Alkoholitarjonta keskittyy hotelleihin. Paikallisissa ravintoloissa ryystät oluen tai viinin sijaan ihastuttavia hedelmämehuja. Täytyy myöntää, että kun tällä kertaa ruokailumme painottui näihin ’hidden gems’-ravintoloihin, niin en alkoholia kaivannut ollenkaan. Niin raikasta ja upean väristä on paikallinen sitruuna-minttujuoma tai rannalla nautittu, vastavalmistettu melonimehu, että ei muusta väliä.

Minttu-sitruunajuoma korvaa alkoholin. Niin namia!

Valitse puolesi ja tsekkaa ainakin nämä:

VIIDEN TÄHDEN DUBAI

Five Palm Jumeirah-hotelli

Majoittaudu hulppeasti Five Palm Jumeirah-hotelliin, kylve huoneesi kultaisessa ammeessa ja nauti hotellin vilkkaasta allas-alueesta, runsaasta aamiaisbuffetista ja astele muutama kymmenen metriä rannalle. Illalla voit nauttia drinkin, jos toisenkin Praia-baarissa ja pössytellä menemään imelän tuoksuista shisha-vesipiippua, minkä polttelu kiinteästi kuuluu paikallisten elämään. 

Quattro Passi – kahden tähden ruokaa rustiikkisesti.

Quattro Passi

Italiassa sijaitseva, kahta Michelin tähteä kantava Quattro Passi on lykännyt sivukonttorinsa Five Palm Jumeirah-hotelliin. Tämä tyylikäs, jumalaisen herkullista ruokaa tarjoileva ravintola on todella kokemisen arvoinen. Ravintolan chef, Antonio Mellino on antanut ravintolan vastuun Giuseppe Pezzellalle ja käy itse paikan päällä joitakin kertoja vuodessa katsomassa päältä, että hommat hoituvat, kuten pitääkin. Ja kyllä ne hoituvatkin. Ravintola tuo Etelä-Italialaiset maut  ja alkuperäisen ravintolan signature-annokset Dubaihin.  Lämmin suositus tälle ravintolalle. Täytetyt kesäkurpitsan kukat suorastaan sulivat suussa, signature zucchinipasta on kermaista ilman että siinä on yhtään kermaa ja jälkiruoat ovat jostain toisesta ulottuvuudesta. Ihania aterioita Etelä-Italiasta, älä missaa tätä. 

Dubain hulppeat ostoskeskukset

Dubai Mall, Mall of Emirates, Dubai Marina Mall, Dubai Outlet Mall.. se, mitä Dubaissa ei ole, ei tarvita. Jos jotain tarvitse ostoskeskuskierrokselle mukaan, niin se on hyvät lenkkarit. Jättimäisistä ostoskeskuksista löydät kaikki kansainväliset merkit ja kävelet kymmeniä kilometrejä. Shoppailijan paratiisi, siis!

Dubai Food Festivalin alue levittäytyy valtavan hiekkarannan ääreen. Bikinit mukaan siis!

Valkohiekkaiset biitsit

Dubai on siitä nasta kaupunkikohde, että voit maata hiekkarannalla ja katsella pilvenpiirtäjiä. Kaupunki laajenee koko ajan, ranta-alueita tulee lisää, kuten myös palveluita niiden äärelle, mutta myös rakennustyömaa saattaa olla rannan kupeessa. Tätä ei ollut pari vuotta sitten, mutta nyt katselin ja kuuntelin koneiden mellastusta auringn porottaessa iholle. 

Jättimäiset allas-alueet

Suurin osa Dubain keskutan hotelleista on viiden tähden hotelleja. Neljä tähteä taitaa olla ’huonoin’, mitä tarjolla on. Hotelleissa on viiden tähden palevelut. Tämä pitää sisällään muhkeat allas- tai rantapyyhkeet ja hulppean kokoiset ja -muotoiset altaat infinity pooleineen. Valitse hotellisi huolella. Osa on suunnattu bilekansalle, musa pauhaa ja altaalla on tiivis tunnelma. Itse luikin Five Palmista rannalle hieman väljempiin tunnelmiin. Makunsa kullakin.

Dubai Food Festivaleilla voit nauttia mehevän burgerin tai eksoottisemmin vaikkapa kukertavan väriset unicorn friesit.

Dubai Food Festival

Vuosittain maaliskuussa järjestettävä Dubai Food festival on kokemisen arvoinen. Ruokakojut ja rekat on parkkeerattu beach canteeniin ja tarjolla on modernia ja perinteistä street foodia. mene nälkäisenä, sillä täällä silmät tahtovat syödä enemmän kuin vatsa vetää. Ota bikinit mukaan, sillä street food alue on houkuttelevan valkoisen hiekkarannan äärellä.

La Mer – hauska ranta etenkin perheille. Ravintolat rytmittävät rantakatua eli vatsa täytyy mukavasti rantaloikoilun ohella.

La Mer Dubai

Värikäs, vilkas ja uusi ranta-alue, joka varmasti viehättää etenkin lapsiperheitä matalan rannan ja lukuisien kivojen ravintoloiden ansiosta. Vietä päivä täällä kulttuurien sekamelskassa mukavissa merkeissä.

PALANEN AITOA DUBAITA

Hyppää metroon tai taksiin ja hurauta pois pilvenpiirtäjien keskeltä ja löydä se toinen Dubai.

Maustetori

Dubain vanha keskusta sijaitsee kapean merenlahden, Dubai Creekin molemmilla puolilla. Molemmilla puolilla voit shopata värikkäissä ja vilkkaissa soukeissa. Maustesouk on se ihanin, värikkäin ja tunnelmallisin. Hinnat tosin olivat nousseet huikeiksi sitten parin vuoden takaiseen verrattuna enkä tehnyt yhtä edukkaita mausteostoksia kuin pari vuotta sitten. Lähtösumma on niin korkea, että tinkijä uupuu ja myyjä hieroo käsiään. Tinkiä siis tulee ja reilusti. jos hinta on 100 dirhamia ja saat tuotteet 50 dirhamilla, niin hyvä, hyvin olet päjännyt, jos hinta putoaa neljäsosaan. Mutta tällä kertaa puolesta kilosta pistaaseja pyydettiin 375 dirhamia. Tingi siinä nyt sitten johonkin järkeviin summiin tuo paketti. Mutta käynti maustetorilla on aina elämys, jota odotan. meno on ystävällistä eikä liian tungettelevaa, vaikka ulkomaalainen nainen saa ulkonäöstään riippuen kuulla olevansa Julia (Roberts), Shakira tai Angelica (Jolie). 

Kameliburger – no, täytyy se kokea.

Paikalliset ravintolat

Paikalliset ravintolat tarjoavat todella maukasta ruokaa yhden neljäsosan hinnalla verrattuna hotelleihin. Ruoka on yleensä isoissa kulhoissa ja jaettavaksi tarkoitettaua, raaka-aineet ultratuoreita ja palvelu tapahtuu sujuvalla englannin kielellä. Joten ei mitään syytä, miksi et lähtisi katsomaan tätä ravintolatarjontaa. Ainakin vatsa ja lompakko kiittävät. Hidden gems-listaus on pätevä. Testasimme muun muassa Fish Hutin ja ah, kaikki oli todella maukasta, palvelu yliystävällistä ja merenelävien ystävät vain huokailevat tämän tarjonnan äärellä. Toinen, rento ja maukasta liharuokaa tarjoileva, suosituksen arvoinen ravintola on Afghan Ariana Restaurant. Kata pöytä koreaksi ja nauti, nauti.

Tunnelmallista menoa venetaksilla.

Dubaissa liikutaan takseilla tai metrolla, mutta Dubai Creekin poikki pääset pääset näppärästi veneellä muutamassa minuutissa puisten, värikkäiden venetaksien kyydissä. Virkistävää!

Lue lisää:

Dubai -tuhannen ja yhden yön satuja
Dubai – kulinaristinen paratiisi
Koe Dubai – vinkkejä

Matkan tarjosi Visit Dubai

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/04/12/dubain-kahdet-kasvot/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Ruusukaalisipsit. Ja hei, nää toimi! studion jääkaappiin kertyy aina kaikkea jäämää. Nytkin varsin mallikelpoisia ruusukaaleja löytyi parikin kokonaista pussia jääkaapin vihanneslokerosta vailla päämäärää. Ja mähän keksin niille käyttöä. Sipseiksi vain!

Lehtikaalisipit, tuo trendiherkku, taitaa olla vähän painunut unholaan. Suotta kyllä, sillä maukkaampia sipsejä saa hakea. Paitti nämä kyllä pistää kampoihin.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/04/19/ruusukaalisipsit/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Nyt vain hyvin pikainen huikkaus tänne blogin puolelle. Kiirusta on pitänyt viime viikot. Kolme isoa kuvaussettiä per viikko. Ja sitten pari päivää kuplia Grand Champagnessa. Mutta huomenna on odotettu päivä. Lähden Lontooseen, kansainvälisen ruokakuvauskilpailun – Pink Lady Food Photographer of the year 2018 –  palkintojenjakotilaisuuteen. Finalisti kun olen. Yksi yhdeksästä yhdessä kategoriassa. Jännää on, tottahan toki!

Tämä on todella tervetullut pieni breikki tähän kaiken kiireen keskelle. Lontoossa olen ollut herra ties milloin viimeksi ja nyt on päivä aikaa vaeltaa kaupungissa. Ehkä vähän shopata ja luonnollisesti syödä hyvin. 

Ja ei niistä samppanjakuplista eroon vielä pääse, sillä Pink Lady – tilaisuudessa Taittinger täyttää lasit. Ja juomaa kuulemma riittää. Näin on mulle kerrottu.. 

——–

Uunikaurapuuro
4-6 hengelle
Vuoka: suorakaiteenmuotoinen, n. 21 x 28 cm:n uunivuoka

3-4 punaista omenaa
2 dl kuorellisia manteleita
7 dl isoja kaurahiutaleita
2 1/4 dl ruokosokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 tl kardemummaa
1 tl vaniljaa
2 munaa
2,5 dl maitoa
1,5 dl juoksevaa kasviöljyvalmistetta 

Huuhdo omenat ja kuutioi ne. Rouhi mantelit.

Sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa ja levitä seos kevyesti voideltuun uunivuokaan. Paista 200 asteessa noin 35 minuutin ajan. Tarjoa maidon kanssa.

———–

Saa nähdä, miten käy. Finalistikuvat ovat todella upeita ja vain yksi voi voittaa. Joka tapauksessa uskon, että on värisyttävää nähdä oma valokuvansa Mall Galleryn seinällä. Pitäkää peukkuja. Ja tehkää vaikkapa tässä välillä tätä ihanaista hyvän huomenen aamupuuroa eli uunikaurapuuroa, joka taitelin Iltalehteen joitakin viikkoja sitten..!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/04/23/uunikaurapuuro/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Nyt se alkaa! Mutta ensin vähän omenoita.

Vieläkin ihan leijun. Niin hieno tapahtuma oli tuo Pink Lady Food Photographer 2018 -palkintojenjakotilaisuus. Vaikka voittoa ei tullut, on ihan voittajafiilis. Ja hymyilyttää!

Se tunne, kun astelee Lontoon kuuluisimman gallerian, Mall Galleriesin ovesta sisään ja gallerian seinät ovat täynnä toinen toistaan upeampia ruokakuvia, galleriaa kansoittaa iloinen joukko eri puolilta maailmaa paikalle saapuneita ruokakuvaentusiasteja ja samppanja virtaa.

Ennen palkintojen jakoa ehti gallerian kiertää pariin kertaan ja veikkailtiin seuralaiseni kanssa, ketkä mahdollisesti voittavat. Hyvin piti arviot kutinsa.

Yksi yhdeksästä. Tällä kuvalla ylsin finalistiksi ’On the Phone’-kategoriassa. 

On muuten ihan eriasia nähdä valokuva printattuna ja kehystettynä kuin zoomailla sitä tietokoneen ruudulta. Kylmät väreet tulivat heti, kun näki ’On the Phone’-kategorian finalistit ja oman kuvansa kehystettynä. Hitto, että se kuva näytti hyvältä. Sen jälkeen oli rauhallinen olo. Mun kuva on todella hieno ja se riittää. Olen yksi yhdeksästä finalistista. Ja mieltä hivellee se tieto, että Jamie Oliverin hovikuvaaja, David Loftus, juryn puheenjohtajana on ollut mukana valitsemassa kuviani jatkoon. On siis kyse merkittävästä kilpailusta ruokakuvauksen saralla. Upea saavutus! Ei voi oikein mököttää, vaikka voitto ei osunutkaan kohdalle.

Tämä näkymä teki iloiseksi! Ja sonnikuva voitti.

Hienoa oli myös olla finalisti yhdessä oman mentorinsa, Tim Clinchin kanssa, vaikka Tim puolileikillään ilmoittikin, että häntä en saa voittaa. No, ei huolta. En voitta ut ja Tim tuli kisassa toiseksi. Itse sain ’Highly commended’-maininnan finalistikuvastani sekä useamman ’Commended’-maininnan muista shortlistalla olleista kuvistani. Ainoa, mikä jäi kaivelemaan, oli se, että palasin pikaisesti Lontoosta kotiin eli heti jo tänään. Sinne jäi aurinkoinen suurkaupunki taakse. Olisi voinut kyllä viettää toisenkin päivän kaupungin sykkeessä.

Mutta ensi vuonna sitten !?!

Kaikki finalistikuvat voi katsastaa Pink Lady Food Photographer of The Year-sivulta. Ja jos olet tässä kuussa Lontoossa, kipaise Mall Galleriesiin katsomaan tämä näyttely. Sisäänpääsykin on ilmainen.

Niin, ja vinkkinä vielä, että jos haluat oppia ottamaan upeita ruokakuvia kännykällä, voin lämpimästi suositella Tim Clinchin ja mun järkkäämää Hands in the Frame-ruokakuvauskurssia ensi elokuussa. Tiedoksi vain, että Tim tosiaan tuli toiseksi ’On the phone’-kategoriassa ja tämän vuoden finalisteista kaksi on ollut hänen workshopissaan, joten..

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/04/25/pink-lady-food-photographer-of-the-year-2018-awards/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/KALANEUVOS

Mitäpä vappusuunnitelmia teillä? Itse tykkään kalaisista herkuista vappupöydässä parsan ja raparperin lisäksi. Tänä vappuna haen maustetta vappuun ihanalla sashimilohella, joka valmistuu nopsaan ja on maukastakin maukkaampi.

Lohisashimi

2018-04-25 20:35:55

Tallenna resepti

Tulosta

Ainesosat

1. 600g lohta

Marinadi

1. 2 tl raastettua inkivääriä
2. 1 tl raastettua valkosipulia
3. 3/4 dl seesaminsiemenöljyä
4. 2 rkl soijaa
5. 2 rkl riisiviinietikkaa
6. 2 rkl limetinmehua
7. 1 rkl hunajaa
8. 1 tl wasabia

Koristeeksi

1. 1 punainen chili kuutioituna
2. 1 kevätsipulin varsi siivutettuna
3. 5-6 retiisiä siivutettuna
4. korianterinlehtiä

Valmistusohjeet

1. Sekoita marinadin ainekset kulhossa.
2. Leikkaa tuore lohi ohuiksi sivuiksi ilman nahkaa, kuten graavilohi ja levitä siivut laakeaan tarjoiluastiaan.
3. Kaada marinadi tasaisesti lohisiivujen päälle ja koristele sashimilohi chilillä, kevätsipulilla, retiisillä ja korianterinlehdillä.

Vinkit

1. Annoksesta tulee alkupalat kuudelle.

Jotain maukasta https://www.jotainmaukasta.fi/

Jos sashimia jää vapputarjoiluilta yli, niin siitä saa mahtavan kulhoruoan, sushi bowlin keittämällä sushiriisiä (tai kotimaista puuroriisiä) ja maustamalla tämän riisiviinietikalla, suolalla ja sokerilla. Sitten vain sashimipalat riisi päälle ja nauttimaan.

Jos ilmakin on tällainen viileän puoleinen vielä vappuna, niin tämä chilin purema kalaherkku ainakin hiukan lämmittää!

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/04/26/lohisashimi/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/BECEL

Siitä on nyt parisen vuotta aikaa, kun säntillisesti vähensin voin käyttöä ja siirryin kasvirasvoihin. Juokseviin ja levittyviin. Mauissa on eroja ja omaani istuu Becel.

Kolmen kuukauden päästä seurantaabrakäynnin jälkeen sain lääkäriltä sunnuntaina hämmästelevän puhelun. Mitä ihmettä olet tehnyt? Kolersteriarvot olivat tulleet rymisten alas. Pienestä se oli kiinni. Nyt sydän kiittää ja elimistö saa näistä luonnon kasviöljyistä omega-3- ja omega-6-rasvoja A-, D- ja E-vitamiinien lisäksi.

 Yhteistyössä Becelin kanssa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/04/27/paistettua-siikaa-ja-kevatvihanneksia/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/IKEA

IKEA-tavaratalossa on kaikkea juhlaan. Ihastuin ikihyviksi tekokukkiin, joita oli pakko hipeltää, jotta varmistui siitä, että ne eivät ole oikeita. SMYCKA-tekokukat päätynevät pöydän runsaaksi koristeeksi. Iso ROLIGT-samppanjajäähdytin ja supercoolit samppanjalasit (joota en vielä paljasta) kruunaavat teeman.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/04/29/lakkiaiskattaus/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Tervetuloa Suomeen, Charles Heidsieck.

Näin yhden vuoden suurimman kuplajuomajuhlan, vapun alkaessa hiipua ehtoopuolelleen ja ihastuttavan vappulounaan muhiessa mahassa, on hyvä kirjoittaa muutama sana tämän kevään kuplista. 

Vielä ajatuksissa oleva, toissaviikkoinen Grand Champagne vain panee parastaan ja paranee vuosi vuodelta – jos mahdollista. Essi Avellankin totesi tälla kertaa, että nyt oli paikalla sen verran kovan luokan vieraita Champagnesta, että on vaikea laittaa ensi vuonna paremmaksi. Kunnioittihan Dom Pérignonin kellarimestari Richard Geoffroykin tilaisuutta läsnäolollaan. Hän nimittäin on sen verran kiireinen mies, että ei todellaakaan sano jees joka kutsuun. Rakkaassa läntisessä naapurimaassammekin repivät hiuksiaan, kun kuulivat, että me täällä piskuisessa Suomessa saimme hänet vieraaksemme ja Ruotsiin hänellä ei ole aikaa suunnata tänäkään vuonna.

Ei voi kuin nostaa hattua Essille ja muille Grand Champagnen järjestäjille. Mieletöntä, että meillä on tällainen kansainvälisesti merkittävä samppanjatapahtuma vuosittain. Moni kellarimestari totesi, että tämän tapahtuman ’kuuluisi’ olla Lontoossa tai Pariisissa, mutta että koska Essi, niin tapahtuma onkin Helsingissä. Kuinka mahtavaa!

Siinä niitä nyt on, Tytyrissä.

Oman Grand Champagnen kohokohtia olivat masterclassit eli Heidsieckin Blanc Des Millenaires vuosikertasamppanjoiden vertikaalitasting, Taittingerin samppanjatalon Comtes-tasting sekä visiitti Tytyrin kalkkikaivoksiin Charles Heidsieckin kanssa.

Master classit menivät ehkä hiukan väärin perin, sillä kävin ensin maistelemassa Heidsieckin arvostettuja vuosikertasamppanjoita vuosilta 1983, 1985, 1990, 1995 ja oli mukana vielä uusinkin vuosikerta eli 2004.  Näissä chardonnay-samppanjoissa on sekoitettu viiden arvostetun crun rypäleitä ja sekoituksen jälkeen samppanjat ovat saaneet rauhassa ikääntyä kalkkikellarien viileydessä vuosikymmeniä. On uskomatonta, että vaikka nämä samppanjat eivät tammitynnyreitä näe, niin chardonnay-rypäle saa ikääntyessää kermaisia, tammentäyteläisiä aromeja makuunsa. Nämä samppanjat ovat käsittämättömän runsaita ja upeita. Tämä master class oli kerrassaan ainutlaatuinen kokemus tällaiselle pitkän ja paahtuneen samppanjamaun ystävälle.  

Hyvältä se maistuu, 170 metriä maan alla.

Reilu tunti tämän master classin jälkeen suuntasin samppanjatalo Taittingerin master classiin, jossa maisteltiin – jälleen chardonnay-samppanjoita – talon Comptes de Champagne Blanc de Blancs-vuosikertasamppanjoita. Näissä viineissä kiteytyy Taittingerin tyyli chardonnay-talona. Nämä samppanjat ovat sitruunaisia, hunajamelonisia ja raikkaita, mutta kuitenkin hyvin runsaita maultaan.  Nämä samppanjat myös lukeutuvat niihin, joita kutsun ’aamusamppanjoiksi’ eli nimenomaan freesiytensä, raikkaan sitruunaisuutensa vuoksi hyvin päiväsaikaanaamu- tai päiväsaikaan nautittavaksi. Taittinger on yksi sellainen ’varma’ samppanja, jonka valitsen kun kaipaan kepeyttä lasiin. Kuriositeettina mainittakoon, että Pink Lady Food Photographer of The Year 2018 -palkintojenjakotilaisuudessa Taittingerin samppanja ei laseista loppunut. 

Charles heidsieckin kellarimestari Cyril Brun, Grand Champagnen kuvatuin mies?

Se, mikä teki tästä Grand Champagnesta erityisen spesiaalin oli pressipäivän seminaarin jälkeen siirtyminen Tytyrin kalkkikaivoksiin Heidsieckin kellarimestari Cyril Brunin ja heidän samppanjoitaan maahantuovan Interbrandsin edustajien kanssa.

Miksi Tytyriin? No siksi, että Champangessa Heidsieckin samppanjat kypsyvät kalkkikellareissa ja yhden samppanjantäyteisen iltapäivän innovoinnin seurauksena Heidsieckillä innostuttiin ajatuksesta testata, että miten samppanjat ikääntyisivät aikalailla samanlaiset olosuhteen omaavassa Tytyrin kalkkikaivoksessa 170 metriä maan alla.  Ideasta kului noin vuosi ja samppanjat ovat nyt Tytyrissä. 5-6 vuoden päästä tiedetään, ikääntyvätkö samppanjat kenties jopa paremmin täällä Tytyrissä kuin Champagnessa..

Mutta ei voi kuin ihastella. Meillä on Grand Champagnen kaltainen upea, koko ajan kehittyvä tapahtuma Helsingissä ja nyt vielä arvostetun Charles Heidsieckin samppanjat kypsymässä Tytyrin kalkkikaivoksissa. Hienoa Suomi ja eläköön samppanja!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/01/samppanjaa/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/04/kukkiva-lakkiaiskattaus/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

No nyt! Jos tämä ilma todella jatkuu läpi viikonlopun, niin sitten on äitienpäivä parhaimmillaan. Aurinko, vihertävät puut ja kesän lähestyminen saavat automaattisesti kaipaamaan lautaselle keveästi kalaa ja makoisia vihanneksia. Paistettu siika ja broccoliini-porkkanalisuke on just nappivalinta äitienpäiväksi. Hyvän sisilialaisen viinin kera, luonnollisesti!

Terkut upeasta Sisiliasta, Sicilia En Primeur-viinitapahtumasta. Matka vähän venyi, kun Italian lennonjohto otti ja meni lakkoon lähtöä edeltävänä päivänä. Peruutui siten kotiinpalu ja Taikinakirjankin julkkarit, kun jäin panttivangiksi Sisiliaan. Mutta ei tuo paha paikka ole olla, tuo Sisilia.  Tästä ja Sisilian viineistä sekä vilkkaasta Palermosta lisää pikapuolin. Ensi viikon Iltalehden Ruokatorstai-sivuille kaavailen jo aika nastaa, tyypillistä – ja vegaanista  – palermolaista herkkua.

Mutta ensin nenä kohti äitienpäivää. Oma toiveeni on saada alkuun parsaa, simppelisti vaikkapa pikagraavattujen keltuaisten kanssa tai ihan upeiden parsaranskalaisten kanssa. Pääruokaksi luonnollisesti kalaa. Siika on mielestäni mitä mainioin kevätkala. Simppeli valmistaa ja niin maukas.

————

PAISTETTUA SIIKAA, BROKKOLIINI-PORKKANALISUKE JA HOLLANDAISEKASTIKETTA
4 hengelle

600 g siikafilettä
300 g broccoliineja
150 g pieniä porkkanoita
1/2 dl valkoviiniä
suolaa
mustapippuria

Voita tai juoksevaa kasviöljyvalmistetta paistamiseen

Hollandaisekastike:

225 grammaa voita
3 keltuaista
1 rkl sitruunamehua
pari tl kuumaa vettä
ripaus suolaa
ripaus cayennepippuria

Valmista ensin hollandaisekastike. Sulata voi kattilassa, ota syrjään ja anna jäähtyä. Kun hera on laskeutunut pohjalle, kaada kirkastettu voi toiseen astiaan. Vatkaa keltuaisten rakenne kulhossa rikki ja lisää sitruunanmehu, mausteet sekä vesi jatkuvasti vatkaten.

Kuumenna vesihaude. Laita vatkauskulho vesihauteen päälle niin, ettei kulhon pohja koske veteen. Lisää voi erissä ja jatka vatkaamista, kunnes kastike on paksua ja keltaista.

Kuori porkkanat ja halkaise ne pystysuunnassa. Kuumenna voi tai kasviöljy pannulla ja freesaa vihanneksia noin viiden minuutin ajan. Lisää suola, pippuria ja valkoviini, anna kiehahtaa.

Paista pannulla voissa tai kasviöljyssä annospaloiksi leikatut siikafileet kypsiksi molemmin puolin. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kokoa annos lautasille ja tarjoa lisäksi hollandaisekastiketta.

——

Eilen Sisiliasta palanneena, täysin siis Sisilian lumoissa edelleen, suosittelen lasiin kaadettavaksi sisilialaista valkoviiniä. Etnan alueen viineihin kävin tutustumassa viime vuonna samaisessa tapahtumassa ja Cantine Benantin elegantti, Etnan viineille tyypillisesti hyvän mineraalisuuden sekä raikkaan sitruunaisen aromin tarjoileva Etna Bianco on upea, aina tyylikäs valinta herkullisille kala-aterioille.

Tämän kertaisella matkalla pääsin Grillo-rypäleistä valmistettujen valkoviinien makuun. Grillo on rypäleenä kiinnostava. Se on aromaattinen, Sauvignon Blancin tyyppisissä yrttisissä ja vehreissä makumaailmoissa liikkuvia viinejä tuottava alkuperäisrypäle Sisiliasta. Makuhaitari Grillo-viineissä on laaja, joukossa on todella aromaattisia, kypsän hedelmäisen makuisia Grilloja ja hillitympiä, viileän elegantteja Grillo-viinejä – viinitalosta riippuen. Grillot ovat hieman sellainen Sisilian tarkoin varjeltu salaisuus eli eivät laajalti tunnettuja. Myöskään Alkon tarjota ei Grillo-valikoimassaan huimaa päätä.

Teimme myös visitiin Cantine Settesolille, Sisilian isoimmalle viininvalmistajalle.   He tuottavat hinta-laatusuhteeltaan erittäin mukavia viinejä eri brändiensä alla. Heidän Menfissä sijaitsevan Mandarossan viinitilan viinejä on saapumassa vielä tänä vuonna Alkoon. Suosittelen lämpimästi tutustumaan näihin.

Näitä viinejä odotellessa voi tämän aterian kanssa maistella myöskin heidän tuottamaansa Inycon Grillo Viognier Organic valkoviiniä. Inycon on Benantin Etna Biancoa edullisempi, mutta myös passeli valinta tälle äitienpäiväaterialle. Kermaisen rasvainen hollandaisekastike vaatii nimittäin riittävästi ytyä viiniltä ja greippisen hapokas Inycon jaksaa kantaa raikkaana läpi aterian. 

Mutta nyt, ulos ja aurinkoon! Herkullista ja ennen kaikkea aurinkoista äitienpäivää!

Muita herkkuja äitienpäiväksi:

Suolaista:

Äitienpäivämenu:

Basilikarisottoa, kuhaa ja valkoista parsaa ja jälkkäriksi raparperi-valkosuklaakakku

Sashimilohi
Parsaranskalaiset
Grillattu valkoinen parsa

Makeaa:

Rahkainen valkosuklaakakku
Mustikkajäätelökakku
Banaanikeikauskakku

Yhteistyössä Kalaneuvoksen kanssa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/10/paistettua-siikaa-ja-broccoliini-porkkanalisuke/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/BECEL

Rakastan keikauskakkuja. Ja tässä kakussa on erittäin makoisat aromit. Kookosta, ananasta ja meheyttävää kinuskia. Kookoksen hennon aromin antaa Becel Manteli-kookos juokseva kasviöljyvalmiste, joka sopii suolaiseen ja makeaan ruoanlaittoon.

Kun maistoin tätä juoksevaa kasviöljyvalmistetta, oli selvä, että ensin halusin kokeilla jotain makeaa, vaikka öljy suorastaan huutaa kokeilemaan jotain aasialaista ateriaa tässä öljyssä kypsennettynä.

Omat ajatukset kuitenkin haahuilivat ananakseen, trooppisiin makuihin ja kun olen niin in löööv keikauskakkujen kanssa, niin tämä homma oli aika selvä. Keikauskakku it is. Ananaksella tottakai.

Olen jo pitkään käyttänyt Becelin juoksevaa kasvirasvavalmistetta kaikkeen paistamiseen, leivontaan sun muuhun. Tämän näette myös  juuri kauppoihin ilmestyneestä Taikinakirjasta, jossa juokseva kasviöljy suorastaan virtaa leivonnaisten rasvana. Tämä Manteli- & kookos juokseva kasviöljyvalmiste on kiva lisä ruoanlaittoon, kun se itsessään tuo makua ruokaan. Tämä aromikas öljy on valmistettu  manteli- ja kookosöljyistä sekä auringonkukka-, rypsi- ja pellavansiemenöljyistä. Terveellistäkin se on. Sisältäähän se Omega-3 -rasvoja. Lisäksi tämä juokseva kasviöljy on laktoositon ja maidoton eli se sopii myös nyt niin trendikkääseen vegaaniseen ruoanlaittoon.

Lämmin suositus tälle kasviöljylle sekä ihanaiselle ananaskeikauskakulle, joka kruunaa lämpimän kesäpäivän!

Katso myös kalareseptini Becel Goldin kanssa. 

Yhteistyössä Becelin kanssa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/11/ananaskeikauskakku/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Kirjoittelin taannoin Iltalehteen jutun tomaatti-mozzarellasalaatista ja siitä, kuinka tuo salaatti on somen kuningatar. Ja on kyllä tällä tavalla kokonaisista buffalomozzarelloista valmistettuna ihan juhlapöydänkin katseenvangitsija.

En edes vitsaile tuolla somen kaunotar-jutulla, sillä on ihan tutkitusti tottaa, että instagramissa eniten tykkäyksiä haalivat puna-viher-valkoiset kuvat. Eli yksinkertaistettuna, tomaatti-mozzarellasalaatin kuvat.

P.S Tee visiitti Jotain maukasta -instatilille, seuraa tiliä ja osallistu näin kolmen uunituoreen Taikinakirjan arvontaan. Ja katso Aamu-TV perjantaina. Siellä lisää leipomuksia!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/16/tomaatti-mozzarellasalaatti-buffetpoytaan/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/NESPRESSO

Myönnetään. Joissan asioissa snobbailen. En juo kahvia, juon vain laadukasta kahvia. Ja senkin mieluiten ohutreunaisesta kupista. Vaahdotetulla kauramaidolla. Ja kahvi – vahva espresso yleensä – tulee mukiin Nespresso-kapselista.

Kun hommasin nykyisen studioni – kohta kaksi vuotta sitten – aloin heti puhua siitä, kuinka haluan toimistolle Nespresso-keittimen.

Syykin oli selvä. Olen aina tykännyt Nespresson kahveista niiden huippulaadun vuoksi ja Nespresso-kahvivalikoima on huikean laaja.  Nespresso-kapselit ovat alumiinia ja alumiini säilyttää kahvin maun laadukkaana ja tuoreena. Lisäksi taustalla on paljon arvostamiani asioita. Arvostan Nespresson kierrätysperiaatteita, pyrkimystään 100 % hillidioksidineutraaliksi yhtiöksi ja tärkeää on myös tieto, että tämän korkealaatuisen kahvin taustalla kahvintuotantomenetelmä on kestävä ja ympäristöystävällinen.

Huippulaatuinen kahvi syntyy siis luontoa ja ihmisiä  kunnioittaen, ei riistäen. Nespresso ei muun muassa käytä luontoa haittaavia lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä ei käytetä kahvinviljelyksessä. Pienviljelijöitä tuetaan eli kahvit ostetaan suoraan heiltä eikä kahvipörssistä.

Itselleni ympäristöystävällisyys on tärkeää. Käytän huoletta kapselikeitintä, sillä kaikki Nespresso-kapselit voi kierrättää 100%:sesti kahvinpuruineen ja ihan tavallisessa pienmetallinkeräyspisteessä ja ekopisteissä Suomessa valtakunnallisesti. Tiesitkö, että Suomessa käytetyt Nespresso-kahvikapselit valetaan alumiiniharkoiksi teollisuuden jatkokäyttöön?

Viime vuoden lopulle kuitenkin meni, että tartuin keitin-asiaan. Ja tämäkin johtui siitä, että sekä kotona että mökillä olevat, pavut jauhavat kahvikoneet sanoivat sopparinsa irti saman kuukauden sisällä. Mutta kun tartuin, niin olin myyty.

Oli joku lauantai marras-joulukuussa ja satuin huomaamaan Nespresson myyntitiskin Isossa Omenassa. Ajatuksena oli hankkia ainakin kotiin uusi laite. Kun pääsin tiskille, huomasin mitä näppärimmän Aeroccino-maidonvaahdottimen. Siis sellaisen erillisen tönikän, jonka puhdistaminen on superiisiä. En ole koskaan innostunut niistä maidonvaahdotinputkista, jotka on liitetty keittimeen, joten tämä pieni ja simppeli vaahdotin miellytti.

Samoin huomasin supersöötin ja piskuisen Essenza mini -keittimen. Tuo olisi juuri  passeli kotiin JA TOIMISTOLLE. Siltä istumalta ostin kaksi keitintä sekä kaksi maidonvaahdotinta. Mökin kone jäi vielä ostamatta, mutta seuraavalla viikolla kävin hakemassa mökillekin maidonvaahdottimen. Ja sitten alkoi kahvien testailu. Kahvinkulutukseni nousi aluksi vähintään triplaksi, koska vielä piti maistaa tuota ja tuota. Nyt omia, tummasävyisiä suosikkeja on löytynyt – Kazaar, Arpeccio, Darkhan, Capriccio – ja kahvinkulutus palautunut lähes normaalille tasolle. Nautin siitä, että voin valita, minkä makuisen kahvin kullakin kerralla juon. Jokainen kahvinautinto on siten silkkaa luksusta.

Ja silkkaa luksusta on mielestäni myös tämä kuvissa esiintyvä täydellinen aamiainen. Se on sellainen, mitä mieluiten haluan syödä (jos yön yli muhineita vohveleita ja Nespresso-kahvia ei lasketa mukaan). Toisinaan studiopäivät alkavat tällaisella herkuttelulla. Tai saattaa meillä olla Hakaniemen hallista juustoa ja mansikoitakin croissantin kera.. 

En liioittele, että työhyvinvointimme studiolla on kasvanut. Ihan normaalin yrityksen tapaan nautimme Minna-assarin kanssa aamukahvit, lounaan jälkeen päiväkahvit ja tiukkoina kuvauspäivinä vielä välikahvit. Maito vaahtoutuu kauramaidosta ja kyllä, elämä hymyilee. Jäin turhaan kahvinkeitin-asiaa vetkuttelemaan näin pitkään, kun kuitenkin brändin valinta oli aina ollut selvä. Mutta onneksi tuli tehtyä nyt eikä vasta myöhemmin!

Otetaan siis, kupillinen kahvia hyvän kahvin puolesta!

Yhteistyössä Nespresson kanssa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/18/maapahkina-banaanicroissant/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

En edes kirjoita nyt pitkästi, jotta ehditte. Ehditte poimimaan maasta pukkaaavat nuoret horsmat. Ja ehditte keittää nille pikkelöintiliemen. Tätä ei kannata passata. Sen verran herkullinen lisuke noista tulee.

Tuossa taannoin mökillä lenkkeillessäni löysin itseni tavalliseen tapaan lenkkitieltä poikenneena, metsän siimeksestä möyrimästä. Nokkisia ei tuolloin vielä näkynyt, mutta horsmaa pukkasi. Horsma on parempaa lautasella kuin ruusuna. Usko pois.

Olen kokeillut horsmaa monella tapaa: piirakassa raparperin kera, horsmamunakkaassa ja horsmakastikkeena, mutta nämä pikkelöidyt horsmat vetävät kyllä sen pisimmän korren. 

Mutta ei tässä sen enempää. Hop, hop metsään!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/24/pikkeloidyt-horsmat/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/KALANEUVOS OY

Koko kevät on mennyt suunnitellessa ja järjestellessä lakkiaisia. Voit kuvitella, että tällaiselle ruokaihmiselle tämä on silkkaa nautintoa. Ainoana ongelmana on, että pitää päättää, mitä tehdään ja yrittää sitten pysyä siinä, ettei ihan lähde mopo keulimaan. Nämä lohi-bataatticrostinit ovat varsin varteenotettava juhlapöydän tarjottava – ja näyttäväkin.

Nämä lohi-bataatticrostinit ovat yhtä kauniita kuin herkullisiakin. Ne valmistin Kalaneuvoksen kylmäsavulohesta juurikin kevään juhlia silmällä pitäen. 

Lohi-bataatticrostinit ovat siitä näppäriä, että kun ostaa hoikkia bataatteja, lohi-bataatticrostini on suupalan kokoinen ja sopii hyvin kokkaritarjoiluun, jossa kuljetaan lautanen ja lasi kädessä. Lisäksi nämä ovat gluteenittomia, kun perinteisen crostinileivän korvaa bataatti. Ja juustotäyte on luonnollisesti laktoositon.

Itselleni on selvää, että juhlapöydässä on aina kalaa tarjolla jossain muodossa. Jos kattaus on runsaampi, buffamainen, iso savukala, esimerkiksi lämminsavulohi tai -siika on aina näyttävä tarjottava. Näille voi kattaa rinnalle tummaa leipää, maukasta kastiketta yrteistä ja kermaviilistä tai tilliset uudet perunat. Graavisiika ja graavilohi luonnollisesti sopivat juhlakattaukseen myös ja niitäkin voi tuunata, kuten tässä puolukkagraavilohessa tai mustikkagraavisiiassa olen tehnyt. 

Nyt näyttää lakkiaispäivä olevan hyvin aurinkoinen ja kuuma eli kalojen säilymiseen tarjoilupöydässä tulee kiinnittää huomiota. Tarjoiluastiat voi kattaa jääkulhojen päälle tai liinan alle voi piilottaa kylmäkalleja. Jos teet alkumaljan kanssa tarjolle mätisipsejä, niin valmista ne tarjolle juuri ennen kuin vieraat tulevat.

Muita vinkkejä kevään juhliin:

Kuningatarjuustokakku
Banaani ice box cake
Lohinapostelulauta
Buffapöydän näyttävä tomaatti-mozzarellasalaatti
Lohisashimi

Yhteistyössä Kalaneuvoksen kanssa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/25/lohi-bataatticrostinit/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/KEIJU

Olen aina hamsatrannut kaiken maailman öljyjä, perinteisiä ja maustettuja variaatioita. Pidän vaihtelusta. Hyvä öljy antaa niin paljon ruoan makuun ja haluan testailla, miten maku muuttuu öljyä vaihdettaessa. Öljy toimii kastikkeena, marinadina ja mausteena. Leivonnassakin. Näin muun muassa.

Olen jo tovin haaveillut grillin kautta käyneistä jättikatkoista hyvän pastan kera. Normaalisti teen marinadin näille ravuille sitruunanmehusta ja rypsiöljystä. Mutta haa, Keiju on tuonut markkinoille uuden, sitruuna-aromisen rypsiöljyn. Saisiko sillä riittävästi sitruunan makua tähän kesäiseen pastaan?

Aiemmin olen lorautellut ruokiin maustettuja oliiviöljyjä, mutta nyt testasin Keijun maustettuja rypsiöljyjä. Ensin testissä pjättikatkarapupastan keanssa Keiju sitruuna rypsiöljy. Öljyn sitruunaisuus on mieto, mutta pirteä ja luonnollisesti tätä makuöljyä voi pirskottaa sellaisenaan salaatin päälle tai maustaa vihreät parsat tällä öljyllä. Leivontaankin veikkaan tämän öljyn sopivan. 

Entä sitten pasta? Tein tästä sitruunaisesta makuöljystä ensin kevyen marinadin jättikatkaravuille ja käytin öljyä vielä pastan mausteena. Syntyi kesäisen herkullinen lempeästi sitruunainen äyriäispasta. Tämä sitruunainen maku öljy sopii mainiosti kaikkeen kalan ja äyriäisten kesämarinointiin ja paistamiseen, myös hinnaltaan , sillä se on huokeampaa kuin maustettu oliiviöljy. Meillä on aina grillin luona pullo tai pari rypsiöljyä. Jatkossa perusöljy saa rinnalleen makuöljyn, sillä onko helpompaa tapaa saada ruokiin makua kuin öljyjen kanssa?

Seuraavaksi otan testiin Keijun rosmariini rypsiöljyn ja löytyy kaupan hyllyiltä myös valkosipulinen makuöljy. Molempia tulen käyttämään kesämarinoinnissa, vihannesten maustajina sekä ainakin rosmariinimakuöljyä myös leivonnassa.

Muuten , öljyvalikoima ihan peruskaupassakin on melko mittava. On suihkepulloa, isoa pulloa, pienempää versiota. On erikoisöljyä, kylmäpuristettua, on yrttiöljyä. Askarruttaako? No niin varmasti. Välillä on vaikea keksiä, mihin kaikkia öljyjä käytetään – tai ylipäänsä tarvitaan. Keijun Öljyakatemiasta saat vähän lisävinkkiä erilaisten öljyjen hyödyntämiseen. 

Ja laita tämä kesäinen pasta testiin. Ja vinkkinä vielä. Se syntyy grillin parilan lisäksi näppärästi myös hellalla, paistinpannulla, jos grilliä ei juuri satu olemaan käsillä…

Yhteistyössä Keijun  kanssa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/28/sitruunainen-jattikatkarapupasta/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Vielä viimeinen vinkki kevätjuhliin. Näyttävä hedelmätarjotin sopii ja maistuu kaikille.

Kokosin viime viikon Iltalehden Ruokatorstai-sivuille tämän näyttävän hedelmätarjottimen vinkiksi lakkiais- tai kevätjuhlien tarjottavaksi. 

Monesti mietitään, että kun katetaan fiini noutopöytä tarkkaan valittuine herkkuineen, että mitä lapsille, löytyykö kaikille erikoisruokavaliota noudattaville myös omat syötävänsä ja tarjoilu voi aiheuttaa päänvaivaa.

Tällä näyttävällä hedelmätarjottimella taklaa nuo kaikki ongelmat. Ihastuin aikaansaannokseeni niin paljon, että aioin taituroida vastaavanlaisen tarjottimen tulevana lauantaina lakkiaispöydän koristeeksi. Itse päivänsankari oli sitä mieltä, että ei pöydässä muuta tarvitsisi ollakaan, kuplajuoman lisäksi.

Ja kuplajuomaa pöytään myös luonnollisesti katetaan. Tämän tarjottimen kanssa maistuu mainiosti edukas, italialaisen Tommasin Perla Pinot Nero Brut. Keveästi päärynäinen ja omenainen juoma istuu hedelmäisten tarjottavien kanssa kivasti. Kokeile juomaa myös isolle kulholliselle mansikoita. 

Olen ollut viimeisen puolen vuoden ajan erityisen ihastunut näihin ’lauta’tarjottaviin. Jokohan pitäisi lopettaa näiden rustailu, kun on tehty jo juustolauta, lohinapostelulauta, Iltalehteen grillilauta ja nyt tämä hedelmätarjotin. Toisaalta, heh, en juuri tähään hätään nyt uutta aihetta keksisikään… eiku hitsi, keksinpäs!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/30/hedelmatarjotin/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/HELLMAN’S

Taisin jo edellisessä postauksessa mainita, että on aivan villiintynyt kaikkiin leikkuulaudoille tai tarjottimille koottuihin tarjottaviin. Ja lupailin, että nyt saa riittää – vaan eipä riitäkään, sillä nyt on taas erilainen setti tarjolla. Vai miltäpä kuulostaa kylmiä ja lämpimiä kasviksia sisältävä herkkulauta parilla herkullisella majoneesikastikkeella? Hyvältä vain, jos multa kysytään.

Ei ole sellasta tarjottavaa, jota ei majoneesidippi kruunaisi. Sillä onhan se ihan eri asia syödä kukkakaalin paloja tai syödä kukkakaalin paloja ja dipata niitä mainioon dippikastikkeeseen.

Tykkään maustaa majoneeseja. Majoneesia ei ole välttämättä pakko nauttia sellaisenaan suoraan purkista, vaan sen voi tuunata tarjottavien makumaailmaan sopivaksi. Kun majoneesi on laadukasta, kuten Hellman’sin majoneesit ovat, niin niistä syntyy mainioita dippikastikkeita monenmoisille herkuille. Onhan majoneeseja toki maustettuinakin myynnissä – meillä pidetään Hellman’sin chilimajoneesista – siinä on sopiva chilin puraisu -, mutta itse maustamalla saa sitten ihan minkä makuista majoneesia tahansa. Ja esimerkiksi valkosipulimajoneesiakin voi tuunata, kuten itse tein tässä reseptissä.

Tälle mainiosti vaikkapa viikonlopun starttaavalle herkuttelulaudalle halusin koota vaihteeksi kasvisherkkuja. Laudalle päätyi munakoisoranskalaiset, sitruunaista broccoliinia, ihanaisia ras el hanout-kukkakaaleja kahdessa värissä, minitomaatteja, rapeita maalaispatonkisipsejä ja värikkäitä kukkakaaleja näin muun muassa. Dipeiksi valikoitui Hellman’sin chilimajoneesi sekä Hellman’sin Real majoneesista valmistettu fetamajoneesi sekä  valkosipulimajoneesista valmistettu sitruunainen majoneesi.

Kaikki tällaiset maukkaat dipit kruunaavat aterian. Nämäkin vihannekset suorastaan vaativat seurakseen jonkinlaisen dippikastikkeen. Mielestäni majoneesin tuunaaminen on yhtä sallittua kuin esimerkiksi ranskankerman tai kermaviilin. Ei siinä sen kummempaa. Ja hyvää tulee!

Tarjoasin tämän näyttävän herkuttelulaudan kaveriporukan tapaamisessa tai perjantaina viikonlopun starttina. Kaikki tällainen naposteleminen heittää mielen vapaalle, eikö vain!

Yhteistyössä Hellman’sin kanssa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/05/31/vihannestarjotin-ja-majoneesidipit/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Tämä kevät on ollut spesiaali. Aurinko on hellinyt, lämmittänyt ja ilahduttanut. Joka aamu olen napannut farkkurotsin naulasta mukaan palatakseni heti pihamaalta takaisin kotiin ja ripustanut takin naulakkoon. On niin lämmintä ja kesäistä.

Katselin eilen kuvia tyttäreni lakkiaisista. Kuvia, jotka itse juhlista ja juhlijasta otin ja kuvia, joita ystävät jakoivat somessa. Ne hehkuivat onnea ja iloa, tulevaisuuden odotusta. Yksi kuva itsestäni erityisesti kiinnitti huomioni. Se oli ystäväni nappaama otos lakkiaisten afterparteilta suloisen lämpimältä terassilta. Näytin niin onnelliselta. Hyvinvoivalta ja terveeltä. Ja tältä musta tuntuukin.

Viime vuosi oli raskas, vaikkakin hyviä asioita tapahtui. Tämä vuosi on ollut työrintamalla käsittämättömän kiireinen, mutta mielenkiintoiset hommat ja inspiroivat duunimatkat pitävät mielen virkeänä eli en valita. Mutta näin hyvältä, kuin nyt tässä toukokuussa musta ei ole tuntunut aikoihin. Ja pistän sen kaiken auringon piikkiin.

Mahdollisuus ulkomaille muuttoon on aina ollut läsnä. Mahdollisuus lähteä olisi ollut jo monta kertaa, mutta aina on ollut joku hyvä syy, että miksi ei. Nyt tuntuu, että esteitä ei ole. Ja tuntuu siltä, että tämä kevät on halunnut osoittaa mulle sen, kuinka tärkeää valo, aurinko ja lämpö on mulle.

Kuuntelen sitä, kyllä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sen aika näyttää!

Gluteeniton raparperipiirakka 
Raparperikakku
Raparperisiirappi  
 Raparperijäätelö
Raparperitäytekakku 
Raparperi-horsmapiirakka 
Raparperi-aprikoosichutney 
Gluteeniton raparpericrumble

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/06/04/raparperiresepteja/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.