Image may be NSFW.
Clik here to view.

Uunikani nosti kaniruoat meidän perheen ruokalistalle. Olen lapsuudessa syönyt isoisän metsästämää jänistä ja kania nauttinut aiemmin ulkomailla muutamia kertoja.  Aina olen tämän lihan mausta tykännyt, mutta kotimaisten kauppojen ulkomailla kasvatetut kokonaiset kanit eivät ole saaneet nostamaan tätä lihaa ostoskärryyn. Mutta nyt kotimaisilta kasvattajilta saa pilkottua kania, josta valmistuu näppärästi ruoka, jos toinenkin.

Muutama viikko sitten jutustelin pitkään savitaipalelaisen kaninkasvattajan, Ruohonjuuritason omistajan, Pia Pöllösen kanssa. Lähinnä kiinnosti, miten hän on kania kokannut, mutta samalla opin myös, että Suomessa kasvatetut kanit eivät ole tehokasvatettuja, kuten ulkomaalaiset, ne saavat syödä ruohoa eivätkä ruohopellettejä, mikä luonnollisesti vaikuttaa kaninlihan makuun. Lisäksi kani on ekologista syötävää, sillä kanit kasvavat nopeasti eli kasvatuksesta syntyvä hiilijalanjälki on pieni. 

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tiesitkö että..

..kaneja on kasvatettu lihaksi Euroopassa jo keskiajalta lähtien. Kaninliha on suosittua Italiassa ja Ranskassa. Suomessa kaneja kasvatettiin syötäväksi 1900-luvun alussa ja sotavuosina, jolloin lihan ostaminen oli säänneltyä.

..kotimainen kanituotanto on kokonaan pienien tuottajien ylläpitämää eli kotimainen kani ei ole tehotuotettua.

..jos pidät riistaruoista, kanin maku todennäköisesti miellyttää. Kanissa on mieto, mutta aromikas, riistamainen maku. Monesti sanotaan, että kaninliha muistuttaa kananlihaa. Kyllä,  mutta ainoastaan rakenteeltaan, maku on huomattavasti mielenkiintoisempi ja riistamaisempi. Liha on koivissa tummempaa ja maukkaimpaa, selkäfilee on vaaleaa ja mietoa.

..kanista voi valmistaa pataruokia, sitä voi grillata, paahtaa uunissa, valmistaa raguun tai käyttää maukasta lihaa terrineihin eli käytännössä kania voi kypsentää kuin mitä tahansa lihaa.

..kaninliha on erittäin proteiinipitoista, jopa proteiinipitoisempaa kuin kalkkunanliha ja se kuivuu herkästi eli huolehdi, että kania kypsentäessä se ei pääse kuivumaan. Hidas kypsentäminen onkin paras keino valmistaa herkullisia kaniaterioita eli mitään pikaruokaa ei kani ole. Kani monesti löytääkin tiensä mehukkaisiin pataruokiin tai uuniaterioihin, missä loraus nestettä astian pohjalla tai patojen muheva kastike pitää kanin mehevänä.

..voimakkaat tuoreyrtit istuvat kaniruokiin. Kokeile rosmariinia, timjamia, salviaa tai tuoreita laakerinlehtiä kaniateriaa maustamaan. Myös valmiin aterian pälle ripoteltu persilja tai lehtipersilja toimii.

..kani ylikypsyy mukavaksi. Uunikanista tulee maukkaista ja mureinta, kun sen antaa rauhassa kypsyä useamman tunnin ajan.

..voit myös marinoida kaninlihat ennen uunissa paahtamista. Maukas marinadi syntyy esimerkiksi oliiviöljystä, Dijon-sinapista ja yrteistä sekä ripauksesta suolaa.

..rapeaksi paistettua lihaa saat aikaiseksi, kun annat kaninpalojen marinoitua yön yli kermaviili-masuteseoksessa ja pyöräytät lihanpalat jauhoissa ja paistat ne rapeaksi  kuumassa öljyssä. Näin saat lihaan ruskean, rapean kuoren.

..hyvin varustettujen marketien pakastealtaasta löytää paloiteltua kotimaista kaninlihaa, joissain on myös viikonlopun alla tuoretta lihatiskissä. 

Henri Aleninkin tässä taannoin hehkutti, että kani on ’pirun kova’ raaka-aine ja Hyvä ruoka parempi viini-kirjassa löytyy Henrin kaniresepti eli kaninkoipi ja Dijon-kastikkeella.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ja lopuksi tuttuun tapaan viinisuositus. Pitkään pohdin, että tarjoanko kanin kanssa kepeämpää punaista vai runsaampaa valkoista. Päädyin valkoiseen ja Juran alueen La Maison du Vigneron Vielles Vignes Jura Chardonnayhin. Juran alueen valkoviinit, etenkin chardonnayt ovat usein hyvin paahtuneen makuisia ja niissä on oma jännittävä hieman oksidoitunut, ylikypsän omenan maku. Tuumailin, että tällaisen juureksia ja omenaa sisältävät uunikanin kanssa tämä maku voisi olla kiva mätsi. Ja olihan se. Viini oli tuoksultaan ja maultaan hyvin kypsän keltaomenainen ja rakenteeltaan kermainen ja aromikkaan kaniaterian kanssa sen omintakeinen maku pääsi oikeuksiinsa ja ei toisaalta jyrännyt aterian hienoja makuja.

Itselläni on vielä kokonainen kani pakkasessa. Seuraavaksi testaan sen paloittelua. Sain Pialta tarkat ohjeet, ei pitäisi olla vaikeaa ja kuten videolta näkyy ei mitään valtavaa veistä tai voimaa tarvita, kun oikeista kohdista leikkaa. Kerron sitten seuraavan reseptin yhteydessä,että miten kävi..!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/11/16/uunikani/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tänä vuonna vasta varsinaisesti ihastuin persimoniin. Aiemmat vuodet on menneet ihmetellessä tätä keltaista otusta, joka välillä niin makealta maistuu. Ja välillä ei. Nämä persimon-vuohenjuustocrostinit lopulta sulattivat sydämeni tälle keltaiselle hedelmälle.

Ennen kuin luin netistä, että persimoneja on montaa plaatua ja osa tulee syödä räjähtävän kypsinä ja osa maistuu myös napakampina söin todennäköisesti persimoneja aina väärässä kypsyysasteessa. Nyt, kun tämä asia on tiedossa, niin persimon maistuu. Ja onhan se niin edullista sesonkiruokaa, että kannattaakin maistua.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Parasta, mitä persimonista olen kokannut, on varmaan tuo persimonrisotto tai sitten juuri nämä Persimon-vuohenjuustocrostinit. Salaatteihin tämä raikkaan oranssi hedelmä istuu myös mainiosti.

Näissä on sopivasti makeutta, mutta ei liiaksi. Viinisuositukseksi tuli oitis mieleen joku puolimakea, hedelmäinen, mutta hyvät hapot omaava riesling, joka olisi riittävän makea tälle herkulle, mutta toisi myös sopivasti napakkuutta mukanaan. Australialainen Plan B Riesling on nappivalinta tälle juustoherkulle, kuten myös viime vuonna valmistamilleni homejuustoendiiveille. Tosi kiva makuparit syntyy molemmilla sormisyötävillä.

Joten ei muuta kuin testaamaan. Ei se persimon paha(a) ole!

Muita persimonherkkuja:

Persimonrisotto
Persimonhillo
Persimontapakset
Persimon-fetasalaatti

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/11/17/persimon-vuohenjuustocrostini/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Vähitellen on sienikuvat vähentyneet somessa. Mutta suppiksia näyttää vielä löytyvät. Jos ei muualta niin lähimarketista. Ja niistä sitten suppilovahverokastiketta, eikös vain?

Itse en ole vielä suppiksen suppista poiminut, kun kaiken maailman menoa on pukannut ja mökille ei ole kerennyt. Josko vielä jossain vaiheessa?

Suppilovahveroiden maku istuu mielettömän hyvin riistaruokien kanssa ja olenkin sitä muun muassa hirvimurekkeen ja poropullien kanssa nauttinut.

Omista sienikastikkeistani on tullut vegaanisia tänä syksynä, sillä olen tykästynyt kaurakermoihin ja niiden lempeän pyöreään makuun sekä mukavaan rakenteeseen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tosi kivaa ruokaisuutta olen näihin sienikastikeisiin saanut lisäämällä niihin linssejä, kuten tässä tattikastikeessa. Samaa voi testailla tämän vegaanisen suppilovahverokastikkeen kanssa.

Flunssa on pitänyt hereillä muutaman yön ja olen kaiken maailman jouluherkkureseptejä yöllä kaavaillut. aamulla en muista puoliakaan. Ja saa nähdä, mitä tässä vielä ehtii tehdä. Asiakashomia näyttää riittävän hyvin tuonne joulukuun loppupuolelle asti. Mutta kyllä mä jotain tännekin pukkaan. Mutta nyt taas kuumaa mehua, jotta huomenna pääsisi jo kameran taakse ja keittiöön!

Testaa myös iki-ihana suppilovahverorisotto.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/11/19/vegaaninen-suppilovahverokastike/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Pikainen perjantaihei! Joko testasit maailman parasta pizzareseptiäni, jonka italialainen pizzaiolo opetti. Testaa seuraavaksi tätä jamonpizzaa, on niin top!

Vähän on pää pyörällä, kun tänään sain kuulla, että voitin ensi kertaa järjestettävän, kansainvälisen viinikuvauskilpailun The Wine photography day:n. Tästä lisää viikonlopun jälkeen, jahka saan ajatuksia koottua.

Nyt siis pizzaa. Se, mikä iskostui mieleeni pizzaiolo Giovanni Santarpian opissa oli se, että pizzapäällyksiä ei laiteta kolmea neljää enempää. Tein työtä käskettyä. Kolmella mennään. Pizzapohja valmistetaan maailman parhaan pizzapohjan reseptin mukaan, mutta tällä kertaa pizzoja ei uppopaisteta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/11/23/jamonpizza/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jään herkästi jumittamaan johonkin kivaan keittoon ja valmistan tietystä kasviksesta keiton aina samalla tavalla. Näin on vähän käynyt kurpitsan kanssa. Se tulee lähestulkoon aina nautittua sosekeittona, vaikka maistuu mainiosti myös näin, kurpitsanpaloina maukkaassa kurpitsa-linssikeitossa, johon kookosmaito antaa ihanaa makuaan. Eikä unohdeta kanelia!

Linssit ovat mulle sellainen arjen hätävara. Niillä saa moniin ruokiin, salaatteihin, keittoihin, uunikasviksiin, täytettyihin vihannekseen ja ties mihin lisättyä nopsasti ruokaisuutta. Käytän paljon valmiiksi keitettyjä linssejä silloin, kun haluan, että linssit ovat napakoita ja nättejä. Ne nimittäin herkästi muhjuuntuvat keitettäessä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

—–

Kurpitsa-linssikeitto
4 hengelle

1 kg myskikurpitsaa
2 valkosipulinkynttä
1 sipuli
nokare voita
1/4 tl currya
1/4 tl chilijauhetta
1 kanelitanko
1 l kananlientä
1 tl suolaa
100 g lehtikaalia
1 prk kookosmaitoa
1 prk punaisia linssejä

Kuori ja kuutio kurpitsa. Leikkaa lehtikaaleista ruodit pois ja silppua lehdet pieniksi. Kuumenna kattilassa nokare voita ja freesaa silputtuja sipuleita hetki.

Lisää kurpitsakuutiot, kananliemi ja mausteet. Anna kiehua hiljakseen, kunnes kurpitsanpalat ovat pehmeitä. Lisää lehtikaalisilppu sekä kookosmaito. Anna kuumentua. Lisää lopuksi valutetut linssit. Kuumenna, maista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Tarjoile tuoreen leivän kanssa.

—-

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tämän keiton juju tai salainen ainesosa, miksi sitä nyt kukin haluaa kutsua, on kaneli. Tällaiset lämpimät mausteet kaivetaan kaapeista esiin, kun talvi saapuu. Kurpitsa ja kaneli toimivat moitteettomasti myös näin suolaisessa ruoanlaitossa, makeassa kurpitsapiirakassahan ne ovat jo mitä mainioin makupari.

Olen painellut menemään jo kolmatta viikkoa flunssassa. Nyt aion tainnuttaa sen tällaisella makoisalla keitolla. Mitäs luulette, onnistunko?

Reseptini julkaista ensi kerran Iltalehden Ruokatorstai-sivuilla lokakuussa.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/11/26/kurpitsa-linssikeitto/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kesästä on jo tovi aikaa ja se tuntuu tuolla ulkonakin. En kuitenkaan ole unohtanut, kuinka lämmintä Mutti-tomaattipelloilla oli elokuun alussa. Noista tomaateista valmistin seuraavan tomaattiaterian eli tyypillisen parmalaisen herkun, Melazane parmigianan, juustoisen munakoisovuoan. Mutta twistiä pitää olla eli vuoka on ryyditetty mausteisella makkaralla ja syntyi melazane parmigiana chorizolla.

Käytätkö koskaan kokonaisia, kuorittuja tomaatteja? Kannattaisi. Niihin on upeasti säilöytynyt kesän maku ja ne ovat yllättävän monipuolinen raaka-aine. Voit käytännössä käyttää niitä mihin tahansa tomaattireseptiin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Muttin Pelati kuoritut tomaatit ovat kiinteitä ja ihanan lihaisia. Niitä voi leikellä lohkoiksi, pieniä kuutioiksi, murskata tai  käyttää kokonaisena. Jos teet esimerkiksi tomaatticrostinia, kuoritut tomaatit ovat se oikea valinta tähän. Jos valmistat pizzaa, voit murskata näitä maukkaita tomaatteja soosiksi pizzan päälle. Jos teet pataruokia tai pitkään hauduteltavia raguukastikkeita, Pelati on valintasi.

Ja tiesitkö, että kaikenlaisissa cocktailpaloissa voit korvata tuoreen tomaatin näillä aina maukkailla tomaateilla? Tämä oli itsellenikin uusi käyttötapa. Vieraillessamme Muttilla tutustuimme heidän tuotteisiinsa tomaattitastingin kautta. Ja tastingissa kokonaisia kuortittuja tomaatteja oli käytetty lohkottuna cocktailpaloissa sekä crostinin päälle pilkottuna. Ihanaa, ja aina takuuvarmasti herkullisen tomaattisen makuista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Muttilla ollaan tarkkoja tomaattien laadusta. Heillä on noin 300 yhteistyömaanviljelijää, jotka viljelevät Mutti-tomaatteja. Mutti-pellot tunnistaa Parmassa ajellessaan helposti peltojen laitamille pystytetyistä Mutti-kylteistä.

Mutti valitsee maanviljelijät ja maatalouskumppaninsa huolellisesti, toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää. Mutti on yhteyksissä viljelijöihinsä koko prosessin ajan ja yhdessä pyritään löytämään ne parhaat tomaattilajit, joita tietyillä pelloilla kasvatetaan. Mutti myös palkitsee parhaimmat tomaatit tuottavat viljelijänsä vuosittain Pomodorino d’oro eli Kultainen tomaatti-palkinnolla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

— 

Melazane parmigiana chorizolla
4 hengelle

3 keskikokoista munakoisoa
¾ dl oliiviöljyä
1 sipuli
1 iso valkosipulinkynsi
1 rkl oliiviöljyä
300 g chorizoa (raakamakkaraa)
2 prk Mutti kuorittuja tomaatteja
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
½ tl sokeria
½ ruukku tuoretta basilikaa
150 g parmesaanijuustoa

Pinnalle:

1 dl leivänmuruja
2 mozzarellaa

Viipaloi munakoisot kiekoiksi ja levitä kahdelle pellille leivinpaperin päälle. Sivele munakoisot öljyllä. Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia. Jos sinulla on kiertoilmauuni, paista munakoisot 180 asteessa

Hienonna sipuli ja valkosipulin kynsi. Kuullota sipulit öljyssä isossa paistinpannussa tai paistokasarissa. Lisää makkarat muruina pannulle ja paista hetki. Kaada joukkoon tomaatit ja murskaa niitä hieman kauhalla. Mausta kastike. Anna kiehua hiljalleen 15-20 minuuttia.

Hienonna sillä välin basilika ja raasta parmesaani. Paista leivänmurut pannulla rapeiksi. Lisää basilika kastikkeeseen ja levitä voidellun vuoan pohjalle kastiketta.

Levitä kastikkeen päälle kerros munakoisoja ja parmesaania. Toista, kunnes ainekset ovat käytetty. Päällimäiseen kerrokseen tulee munakoisoa. Viipaloi mozzarellat ja levitä ne munakoisojen päälle. Lisää lopuksi leipämurut. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Anna ruoan vetäytyä hetki ennen tarjoamista.

—–

Me kävimme tapaamassa yhtä perhettä. Kaikesta huokui se, että koko suku oli ylpeä saadessaan tuottaa tomaatteja juuri Muttille. Sillä kuka tahansa ei läpäise Muttin tarkkoja laatukriteereitä. Tomaattien tulee olla priimaa. Kerroinkin jo aiemmin, kuinka aamulla aikaisin tomaattirekat porhaltavat tehtaan pihaan ja jokaisesta rekasta otetaan näyte, jonka laatu tutkitaan aivan käsityönä. Mutti myös sitoutuu viljelijöihinsä ja toimii heidän kanssaan yhteistyössä etsien parhaita viljelysmenetelmätekniikoita yhdessä sekä suosivat ympäristöä säästäviä viljelymenetelmiä, esimerkiksi tihkukastelujärjestelmää vesijalanjälkeä pienentääkseen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Nykyään kaikki Muttille tulevat tomaatit korjataan koneellisesti Muttin vaatimusten mukaan eikä käsin poimintaa tehdä.  Pääsin tutustumaan sadonkorjuulaitteeseen, joka oli kuin sivuilta avonainen minibussi poimii kiduksiinsa haravan avulla tomaatteja.  

Sitä ei tule ajatelleeksi, kun tomaattipurkin napsaisee auki, että tämän tuotteen herkullinen maku syntyy muun muassa siitä, että tomaatit on poimittu juuri oikeaan aikaan. Tomaattiviljelijät ovat mestareita tunnistamaan, milloin tomaatti on todellakin sisältä asti kypsä. Näin maallikon silmään mikä tahansa punainen tomaatti näytti kypsältä, mutta ihan näin helppoa se ei ole. Poimittuja tomaatteja vaalitaan. Tehdas on sadonkorjuun aikaan auki läpi vuorokauden, koska kypsät tomaatit eivät saa odottaa käsittelyä, vaan käsittelyn tulee olla ripeää. Tomaatit matkaavat hyvin nopeasti pellolta purkkiin, jotta se auringonkypsyttämä, makoisa maku säilyisi purkkiin asti!

Tällä kertaa valmistin yhden suosikkiuuniruoistani, yhden italialaisen keittiön suurista herkuista eli Melazane parmigianan, tuttavallisemmin munakoisovuoan, mutta tuunasin maku mausteisella makkaralla.  Kasvisversiokin on jo kielenvievä, joten voit kuvitella, että chorizomuruset eivät sitä ainakaan pahenna.

Yhteistyössä Muttin kanssa

Image may be NSFW.
Clik here to view.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/11/28/melazane-parmigiana-chorizolla/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Olin pitkään haaveillut hirvimurekkeesta, joka käärittäisiin murekkeen meheväksi maustavaan pekoniin. Ja tuumasta toimeen, tietty. Pekoniin kääritty hirvimureke, olkaat hyvät.

Tästä tulee tällainen superpikainen, lyhyt ja ytimekäs postaus, sillä mun piti jo olla lentokentällä ja matkalla kohti Stokista, mutta lento olikin peruttu ja käytän pienen luppoaikani ennen seuraavaa lentoa tämän reseptin postaamiseen, sillä tämä, jos joku on varsin mukavaa viikonloppuruokaa.

—–

Pekoniin kääritty hirvimureke
4 hengelle

650 g hirven jauhelihaa
2 pkt pekonia
2 tl sormisuolaa
2 tl kuivattuja valkosipulihiutaleita
kunnon rouhaus tai pari mustapippuria
2 rkl tuoretta timjamia
11/2 rkl Dijon- sinappia
1/2 dl täysjyväkorppujauhoja
1/2 dl kuivattua sipulia
1 dl smetanaa
1 kananmuna

Sekoita murekkeen ainekset kevyesti keskenään. Levitä pekonit leivinpaperin päälle vaakasuuntaan niin, että ne menevät hieman limittäin.

Muotoile hirvenjauhelihasta pötkö ja nosta se pekonien päälle. Taittele pekonit kiinni tiiviisti ja käännä pötkö siisti puoli ylöspäin.

Paista kypsäksi 200 asteisessa uunissa noin 45 minuutin ajan, kunnes pekoni on saanut myös väriä.

Vinkki: samalla ohjeella onnistuvat myös hirvenlihapullat.

——

Maukasta tuli tästä hirvimurekkeesta. Pekonin kypsyttely tosin teki sen, että hirvi kypsyi aivan läpikypsäksi ja itse tykkään, että esimerkiksi hirvenlihapullat saavat ola hitusen roseenvärisiä sisältä. Mutta pekoni mehevöitti kyllä mureketta. Lisukkeeksi tarjosin pikkelöityä punasipulia, Dijon-sinapilla maustettua majoneesia ja uunissa paahdettuja parsakaaleja. Makoisaa oli.

Nyt uusi yritys ja kohti kenttää! Tsau!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/11/30/pekoniin-kaaritty-hirvimureke/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/KALANEUVOS

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Nyt, kun voi virallisesti julistaa talven alkaneeksi ja loppuvuoden juhlakausi starttaa itsenäisyyspäivästä, voi kaivella blinipannut kaapista. Mikäpä sen parempaa kuin voissa rapeiksi paistetut blinit ja päällä muikunmätiä muine kyytipoikineen? No se vielä, että lasiin kaadetaan kuplivaa.

Muikunmäti on tyyris herkku, mutta sillekin on syynsä: mädin lypsäminen on pääosin käsityötä ja ja yhtä mätikiloa kohti tarvitaan reilut 10 kiloa muikkua. Muikku on myös hankala pyydettävä. Tämä hopeakylki kun lymyilee syvissä vesissä.

Mutta onhan muikunmäti aivan toista maata, sen hienostunut kalaisa maku peittoaa mielestäni muut mädit mennen tullen blinien päällä tai mätivoileivöllä. Toki eri mädeille on omat käyttötarkoituksensa. Kirjolohenmädin kauneutta ei voi kiistää ja käytänkin sitä suupalojen, sushikulhojen ja muiden herkkujen koristeena. Keltasävyinen siianmäti hieman isompirakeisena on kakkossuosikkini ja monesti käytän siianmätiä mätimoussessa juuri sen hieman kookkaampien mätikuulien takia. 

Image may be NSFW.
Clik here to view.

—-

Blinit muikunmädillä
4 hengelle

1 ½ dl maitoa
1/3 pkt hiivaa
1 keltuainen
2 dl tattarijauhoja
¼ dl puolikarkeita spelttijauhoja
1/2 tl suolaa
¾ dl huoneenlämpöistä olutta
1/2 dl voisulaa
1 valkuainen

Kirkastettua voita paistamiseen

Lisäksi: muikunmätiä, smetanaa, hienonnettua punasipulia ja tilliä

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Vatkaa joukkoon keltuainen ja jauhot. Anna taikinan tekeytyä 2-3 tuntia.

Lisää taikinaan suola, huoneenlämpöinen olut ja voisula. Vatkaa valkuainen vaahdoksi ja kääntele taikinan joukkoon.

Paista taikinasta kirkastetussa voissa blinipannulla blinejä. Tarjoa muikun mädin, smetanan, tillin ja hienonnetun punasipulin kanssa.

—-

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kalaneuvoksen tuotevalikoimasta löytyy kaikki mätejä. Kirjolohenmädillä koristelin viime itsenäisyyspäiväksi näyttävät mätisipsit ja myös sushi bowl sai viimeisen silauksen näillä kirkkaan oransseilla mätikuulilla.

Ja ne blinit sitten? Parhaimmat blinit ovat vuosien testailun jälkeen syntyneet tattari- ja spelttijauhojen yhdistelmästä. Tattarijauhojen omintakeinen maku ei saa mielestäni lyödä liikaa läpi blineissä, jotta mäti saa olla pääosassa.

Ja voissa on rapeiden blinien salaisuus. Kävin joitain vuosia sitten Perhossa katsomassa, kuinka niitä blinejä oikein paistetaan ja silloin sain kuulla, että vanhan sanonnan mukaan kunnon blinit paistetaan 500 grammalla voita, nuuka tekee huonoja 250 grammalla. Ihan selväksi ei käynyt, moneeko bliniin tuo 500 gramaa tarvitaan, mutta paistamista vierestä seuranneena yksikin imaisi jo valtavan määrän..

Ja koska blinit ovat juhlaruokaa, niin lasiinkin kaadetaan vettä väkevämpää. Perinteisesti blinien raskautta kevennetään akvaviittisnapsilla ja olut mukavasti raikastaa bliniateriaa. Jos valkoviiniä mielii, niin voimakkaiden blinien kanssa valitaan rasvaa leikkaava, sopivan hapokas ja aromikas valkoviini.

Koska blinit ovat juhlaruokaa, niin itse käännyt aina kuplivien puoleen. Paahteisen kermaiset, kypsän sitruunaiset samppanjat ovat valintani. Oma juomani voisi tällä kertaa olla joku näistä sen mukaan, miltä kukkarossa näyttää: Vuoden samppanjaksikin valittu Charles Heidsieck Réserve Champagne Brut, toinen herkullisen paahteinen suosikkini Lanson Extra Age Champagne Brut tai hitusen edullisempi, mutta aina varma valinta maukkaalle kuplivalasilliselle, kevyen paahteinen, kukkaroystävällinen Pannier Blanc de Noirs Champagne Brut. Jos haluaa hieman säästää juoman hinnassa, niin ikääntynyt cava, kuten Recaredo Terrers Gran Reserva Cava Brut Nature istuu aromikkaana ja napsakan kuivana myös erinomaisesti blinijuomaksi.

Noin! itsenäisyyspäivän juhlakattaus onkin näillä vinkeillä viittä vaille valmis!

Katso myös muita juhlaherkkuja kalasta:

Puolukkajauheella graavattu lohi
Lohisashimi
Tricoloriröstit kylmäsavukirjolohella
Pienet saaristolaisleipäsuupalat mustikkagraavatulla siialla

Katso myös vinkit muihin blinitäytteisiin.

Yhteistyössä Kalaneuvoksen kanssa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/03/blinit-muikunmadilla/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Viime vuonna innostuin pikeerikuorrutuksesta. Pikeeri voittaa mennen tullen sokeri-vesikuorrutuksen, joka sotkeentuu helposti ja kuivuu huonosti. Pikeeri on sokeri-vesikuorrutusta kovempaa koristelutahnaa ja aivan parasta juuri joulupiparien koristeluun. Sen kun voi helposti värjätä mieluisaksi.

Viime vuonna joulupiparit saivat hempeän pastellisävyiset kuorrutteet. Tänä vuonna hain muuta inspiraatiota ja halusin murrettuja, tummempia sävyjä. Kaupan tarjolla oleva värimaailma on aika raaka sävyiltään, joten täytyi hieman miksailla noita elintarvikevärejä, mutta taidekoulun ajoilta oli takaraivossa tuoreessa muistissa se, että kaunista murrettua jälkeä tulee, kun mustalla ja valkoisella taittaa kirkkaita värejä. Ja niin tuli.

Täältä muuten löydät reseptin toimivaan pikeeriin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lyhykäisyydessään tein syvää liilaa sekoittamalla valkoiseen pikeeriin sinistä, punaista ja mustaa karamelliväriä. Kuusenvihreä syntyi vihreän, keltaisen ja mustan sekoituksesta ja harmaata tein sekoittamalla mustaa suoraan pikeeriin. Murretumpi pinkki syntyi tiputtamalla myös muutama pisara mustaa punaisella imelän vaaleanpunaiseksi värjäytyneeseen pikeeriin. Ruskea pikeeri syntyi simppelisti korvaamalla osa tomusokerista kaakaojauheella ja vinkkinä muuten, että nämä suklaiset piparit ne vasta hyvälle maistuvat!

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kaapista kaivoin myös esiin jo useampi vuosi sitten ostetut, hauskan glögimukin koristemuotit eli piskuiset muotit, joissa valmiina kolo, jotta piparin saa glögimukin seuraan keikkumaan. Jos tällaisia ei kotoa löydy, niin myös leikkaamalla kuvassa näkyvän syvennyksen pieneen pipariin homma onnistuu. Ja tuli myös testattua näitä ’muutama’ glögimukin kupeessa.

Nams!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/07/pikeeri-eli-royal-icing/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/MUTTI

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Neljä kuukautta ja kahdeksan tomaattireseptiä. Olen uppoutunut syvälle tomaattituotteiden herkullisen punaiseen maailmaan. Ja oppinut samalla lisää siitä, miten voin hyödyntää juuri oikeanlaisia tomaattituotteita kussakin ruoassa. Tämäkin ihastuttavan värinen kirsikkatomaattirisotto risotto syntyi purkillisesta kirsikkatomaatteja, jotka istuvat mitä mainioimmin kauniin ja maukkaan risoton valmistukseen.

Yksi monipuolisimpia keittiökaapin tarvikkeita on erilaiset tomaattisäilykkeet. Niistä syntyy ruoka jos toinenkin keitoista kastikkeisiin, lasagneista pizzoihin. Purnukoita löytyy kaupan hyllyiltä monenlaisia. Onko sillä väliä, mikä nappaat mukaasi? Tiedätkö, milloin kannattaisi valita tomaattimurska ja milloin kokonaiset tomaatit? Tai milloin tomaattipyree olisi paras valinta ruokaasi piristämään ja milloin paseerattu tomaatti istuu reseptiin kuin nenä päähän?

Tähän risottoon valitsin Muttin kirsikkatomaatit. Tomaateista tunnetusti maultaan eloisin ja ulkonäöltään somin on juuri tämä pieni, pyöreä kirsikkatomaatti.

Nämä kirsikkatomaatit sulattivat sydämeni. Miten noin pieneen palloon voikin tiivistyä se italialaisen tomaatin maku niin intensiivisenä? Kirsikkatomaatteja olen aina silloin tällöin käyttänyt kokkailuissani, mutta nyt testailujeni myötä kirsikkatomaattipurkeille tehdään tilaa Polpa-purkkien viereen kuivakaapissa.

Näin maukkaita tomaatteja Mutti kasvattaa Apulian rannikkoseuduilla ja tämän tomaatin maku on erityisen herkullinen ja muistuttaa alkukantaisia, villinä kasvavia tomaatteja. Näitä makoisia, piskuisia tomaatteja Mutti on säilöö meidän keittiömme iloksi ja niillä saa upeaa makua kokkailuun.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Mutta takaisin alun pohdintaan. Milloin käyttää mitäkin tomaattituotetta ja onko sillä väliä, mitä tuotetta ruokaasi nakkaat? Tomaattisäilykkeissä laatu on kaikki kaikessa. Jos maistat rinnakkain budjettiystävällistä ja korkealuokkaista tomaattisäilykettä, huomaat kyllä eron. Ja tässä ei kannata tinkiä, parannat ruokasi makua moninkertaisesti käyttämällä laadukkaista tomaattituotteita. Siksi itse luotan Muttiin.

Tämän päivän reseptiin valitsin kirsikkatomaatit niin uskomattoman intensiivisen ja herkullisen maun ja kauniin ulkonäön vuoksi. Kirsikkatomaateilla on kaksi voittamatonta ominaisuutta: ne ovat pieniä eli käyttökelpoisia sellaisenaan verrattuna kokonaisiin kuorittuihin tomaatteihin, jotka yleensä murskataan tai paloitellaan ruokaa laitettaessa. Lisäksi kirsikkatomaateissa  on mukana kuori, mikä tuo mukavaa tekstuuria ruokiin.  

Kirsikkatomaatit sopivat erityksen hyvin piristämään kala-, äyriäis- ja kasvisateriota. Voit käyttää niitä myös leivonnassa, esimerkiksi suolaisissa muffinsseissa tai focaccian koristeena. Ja tekeepä joku niistä hilloakin.

———

Kirsikkatomaattirisotto
4 hengelle

1 tlk (400 g)  Mutti kirsikkatomaatteja
2 salottisipulia
2 rkl oliiviöljyä
2 dl valkoviiniä
2 dl risottoriisiä
1 rkl Mutti tomaattipyreetä
4 dl kasvislientä
50 g huoneenlämpöistä voita
150 g parmesaania raastettuna
ripaus suolaa ja mustapippuria

Koristeluun basilikan lehtiä.

Valuta kirsikkatomaateista liemi kulhoon ja siirrä tomaatit lautaselle. Säästä liemi. Hienonna salottisipulit ja kuullota ne öljyssä pehmeiksi. Lisää riisit sekoittaen. Nosta lämpöä ja kuullota riiisi. Kaada kattilaan viini ja laske lämpöä.

Sekoita koko ajan ja kun viini on imeytynyt riisiin, lisää tomaattipyree, tomaattien liemi sekä kauhallinen kerrallaan kasvislientä. Kypsennä risottoa sekoittaen ja lisää nestettä, kun edellinen satsi on juuri ja juuri imeytynyt. Risotto on valmista 18 minuutissa, kun riisi on juuri ja juuri kypsää. Älä ylikypsennä risottoa. Siirrä kattila levyltä ja sekoita joukkoon voi sekä raastettu parmesaanijuusto. Anna risoton vetäytyä kannen alla. Viimeistele ripauksella suolaa ja mustapippuria. Koristele basilikalla.

Valuta kirsikkatomaateista liemi kulhoon ja siirrä tomaatit lautaselle. Säästä liemi. Hienonna salottisipulit ja kuullota ne öljyssä pehmeiksi. Lisää riisit sekoittaen. Nosta lämpöä ja kuullota riiisi. Kaada kattilaan viini ja laske lämpöä.

Sekoita koko ajan ja kun viini on imeytynyt riisiin, lisää tomaattipyree, tomaattien liemi sekä kauhallinen kerrallaan kasvislientä. Kypsennä risottoa sekoittaen ja lisää nestettä, kun edellinen satsi on juuri ja juuri imeytynyt. Risotto on valmista 18 minuutissa, kun riisi on juuri ja juuri kypsää. Älä ylikypsennä risottoa. Siirrä kattila levyltä ja sekoita joukkoon voi sekä raastettu parmesaanijuusto. Anna risoton vetäytyä kannen alla. Viimeistele ripauksella suolaa ja mustapippuria. Koristele basilikalla.

—-

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Nyt, kun olen tutustunut Mutti-tuoteperheeseen tarkemmin, olen oppinut hyödyntämään kukin tuotteen ominaispiirteitä parhaiten resepteissäni, sillä jokaisella tuotteella on oma aikansa ja paikkansa. Tiedätkö, mikä ero on tomaattimurskan ja kokonaisten kuorittujen tomaattien käytössä? Ja milloin sinun tulisi ostaa paseerattua tomaattia tomaattipyreen sijaan?

Tässä omat vinkkini aiheeseen:

Kuoritut tomaatit vai tomaattimurska?

Kokonaiset kuoritut tomaatit ovat kaikkein monikäyttöisimpiä tomaattituotteita. Ja aina kun mahdollista, valitsen nämä mehevät, silkkiseen paseerattuun tomaattiin säilötyt tomaatit ruokieni makua korostamaan. Kuorituissa tomaateissa on upeasti tallella vastapoimittujen tomaattien makea maku., ne ovat lihaisia ja maukkaita. Kuoritut tomaatit ovat vähemmän käsiteltyjä kuin tomaattimurska, joten niissä säilyy hyvin autenttisena auringonkypsyttämien tomaattien herkullinen maku.

Ja ah niin, tomaattimurska. Kaikki tuntevat Mutti Polpan, keittiömme varsinaisen moniottelijan. Polpa tomaattimurska on uniikki tuote, joka yhdistää tomaatin mehun ja hienoksi paloitellun tomaattinlihan ja säilyttää vastapoimitun tomaatin maun.  Polpaa sopii kaikkiin ruokiin, joihin käyttäisit tuoreita tomaatteja. Se sopii niin lyhyen valmistusajan ruokiin kuin pidempää hauduttelua vaativiin ruokiin, kuten raguuseen tai pataruokiin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Passata vai tomaattipyree?

Passata on silkistä, siivilöityä tomaattikastiketta ja tomaattipyree kaksi- tai kolmekertaa tiivistettyä, intensiivisen makuista ja paseerattua tomaattia paksumpaa tahnaa.

Tomaattipyree on paseerattua tomaattia kuivempaa ja paksumpaa moninkertaisesta tiivistämisestä johtuen. Pyreellä saa nopeasti lisättyä syvää makua ruokiin. Sen maku on huomattavasti paseerattua tomaattia voimakkaampi, joten se ei sellaisenaan ole valmis kastikepohjaksi kuten passata, vaan ennenminkin käytettävissä mausteen kaltaisesti.

Kauniin kirkkaan punaisen värin säilyttävä, samettinen paseerattu tomaatti on Mutti-tuotteista se nopein ja helpoin, sillä  siitä syntyy ateria lähes pelkästään lämmittämällä. Passata sopii herkullisen maun ja värin antajaksi kylmiin ja kuumiin keittoihin ja kastikkeisiin.

Tämä valmistamani kirsikkatomaattirisotto on kermainen ja täyteläinen. Kirsikkatomaatit tuovat risottoon kivaa twistiä ja tomaattien eloisan maun. Lisäsin kirsikkatomaatit risottoon valmistuksen loppuvaiheessa, sillä en halunnut näiden sievien tomaattien hajoavan paloiksi aktiivisen risottoveivaamisen aikana.

Sillä risottoahan veivataan!

Ja näin mehevän värinen tomaattirisotto ansaitsee lasiin hitusen viiniä. Monessa tomaattireseptissäni olen lähtenyt hakemaan mätsiä italiasta, Toscanan suunnalta. Sieltä, missä sangiovese-rypäleet kasvavat. Ja niin teen nytkin. Tämän täyteläisen kirsikkatomaattirisoton kruunaakin parhaiten punaviini.

Sangiovese-rypäleestä valmistetut chiantit  ja tomaatit ovat kavereita keskenään, koska molemmista löytyy hapokkuutta. Luonnollinen valinta tälle risotolle on siis maan mainio ruokaviini eli chianti. Tämän risoton kanssa nautin Ruffino Chiantia ja makupari oli kerrassaan vedet kielille herauttava. Keskitäyteläinen viini ei jyrää kasvisrisottoa, mutta viinissä riittää hapokkuutta taltuttamaan tomaatin rapsakkaa hapokuutta.

Muuten, muistatko vielä valmistamani maailman parhaan risoton? Tsekkaa täältä italialaisen keittiömestarin parhaat vinkit risottokokkailuun!

Katso myös aiemmat Mutti-reseptini:

Tomaattikeitto mozzarellalla
Tomaattihummus
Melazane parmigiana chorizolla
Riistaraguu
Täytetyt bataatit ja tomaatti-tahinikastike
Polpa-salsa ja uuninachokset

Yhteistyössä Muttin kanssa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/08/kirsikkatomaattirisotto/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/09/joulun-parhaat-ruokalahjat-top-10/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jotain maukasta-instaa seuranneet tietävätkin jo, että voitin pari viikkoa sitten kansainvälisen, ensi kertaa järjestetyn Wine photography day -valokuvakisan. Edelleenkin täällä ollaan ihan hurmiossa. Ja juodaan voiton kunniaksi roseeviiniglögiä.

Voitto lämmitti mieltä erityisen paljon muun muassa siksi, että työskentelen ruoan ja viinin parissa niin monella tapaa. Kaikkein mieluisinta – viinin nauttimisen jälkeen – itselleni on viinikuvaaminen. Kuvaan viinejä mainoksiin, reseptikuviin ja blogiin. Viinitilavierailujen ansiosta kännykkä on täynnä viiniin liittyviä kuvia. Teen reseptiikkaa asiakkaideni viineille, paritan lehtijuttuihin ruokia ja viinejä. Kaiken kaikkiaan viineihin tutustuminen on rakas harrastus. 

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sanonkin aina, että viinit ovat seitsemäs vieras kieleni, mitä opiskelen. Ja tämä opiskelu ei lopu koskaan. Hyvä niin!

Wine photography day -valokuvakilpailu on arvostetun tahon, Pink Lady foophotographer of the year -organisaation järjestämä. Juu, juuri sen samaisen, missä olin tänä vuonna finalistina Lontoossa visiitillä.

Käy lukaisemassa haastatteluni heidän blogistaan. Kerron siellä, miten tämä voittoisa mustavalkokuva syntyi, mistä viinistä on kyse ja miksi kuvassa olevan tyypin kädet ovat noin likaiset.  Pääsin myös hehkuttamaan Helsinkiä ja sen ihanan vilkasta ravintolaelämää ja lemppariravintoloitani sekä viinibaareja.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Mutta joulu on jo nurkan takana ja nyt mustavalkoviinikuvista värikkäämpiin asioihin. Kuten tähän Iltalehteen viime viikolla valmistamaani roseeviiniglögiin. Lueskelin marraskuussa ruotsalaisia ruokalehtiä ja mikäli niitä on uskominen, joulun trendikkäin glögi syntyy roseeviiniin.

Olen joskus tällaista itsekin keitellyt, mutta tällöin maku ja väri tuntui laimealta. Tämä mielessäni lisäsin viiniin vadelmia antamaan näitä kahta uupuvaa elementtiä ja napakymppi! Syntyi raikkaan joulunpunainen, sopivan kirpsakka glögi. Joulun paras, kuten ne naapurimaamme ruokatoimittajat tiesivät..!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/11/roseeviiniglogi/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Joululaatikot. Niitä on jos jonkinmoista. Porkkanalaatikkoa en ole koskaan ymmärtänyt, maksalaatikko ei kuulu omiin jouluperinteisiin, isoäidin tuuninki oli imelää ja ohutta niin kuin sen kuuluukin. Ja oma laatikkoni, bataattilaatikko on pekaanipähkinöillä rapeaksi kuorrutettu.

En nyt mene sanomaan, että suosikkilaatikkoni on tämä. Se voi myös olla kurpitsalaatikko, joka sopii tosi kivasti joulupöytään, jossa kinkun asemasta pöydässä komeilee hirvipaisti.

Tuo alussa mainitsemani isöäidin tekemä tuuninki on myös vertaansa vailla. Mutta jos oli pakko valita, ja karsia pois joitain laatikoita, niin nämä kolme saisivat kyllä jäädä.

Vaikka lähtökohtaisesti olenkin sitä mieltä, että joulukattaus on miljoonine laatikoineen liian imelä, että vähempikin riittää. Mutta makuasioista ei voine kiistellä – tälläkään kertaan.

Mutta testaa tämä herkullinen laatikko. Kattaisin sen savustetun kalkkunan seuraksi, sillä laatikon makeus toisi mukavaa twistiä voimakkaaseen, savuaromiseen lihaan. Ja bataattilaatikko ei vie ajatuksia ainoastaa jouluun. Sen voi mainiosti valmistaa myös keskitalven riistapöytään lihan lisukkeeksi.

Reseptin tuunailin tänä syksynä Arlalle ja löydät sen täältä.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/14/bataattilaatikko/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/17/tomaattipataleipa/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Aivan paras joulukuu tähän asti. On ollut hengen ja ruumiin ravintoa, joulukonsertteja, teatteria, makoisaa ruokaa ja oivaa juomaa. Nyt viimeisiä duuneja viedään ja kohta käperryn onnesta soikeana joulutunnelmaan. Sitä ennen – let me introduce – joulun makein kakku eli tahmea taatelikakku.

Studio on puunattu ja nyt painelen kohti ansaittua lomaa. Näillä näkymin tässä saakin tovin vetää henkeä. Loppukiri oli kova vielä tässä joulukuussa, mutta nyt ollaan runsaasti voiton puolella. 

Olen aina tykännyt taatelikakusta, mutta olen ennen tehnyt sen kuivatuista taateleista. Nyt käytin meheviä ja tuoreita ja tämä todella tuntuu ja maistuu. Lisäksi kruunasin kakun silkkisella dulche de leche-kinsukilla. Voit arvata, että namia tuli!

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Nyt painelen takaisin hommiin – mutta ensin pala kakkua!

Mattimyöhäsille vinkiksi, että jos ruokakuvaus kiinnostaa ystävääsi, niin mikäpä parempi lahja kuin kuvauskurssi. Ruokakuvia kännykällä -kurssit löydät täältä. Ja vinkkejäni kännykkäkuvaukseen täältä.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/20/tahmea-taatelikakku/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jos lahjojen kääriminen ei riitä, niin kääräise jouluksi vielä tällainen piparkakkukääretorttu. Ai-van ihana herkku ja joulun makua täynnä.

Hiffasin juuri, lahjojen käärimisen ja muun pakkailun ohella, että hitsit, Taikinakirjassa keväällä julkaistu piparkakkukääretorttu ansaitse pääsyn valokeilaan. Onhan nyt juuri se aika. Ei muuta kuin kone auki, joululaulut soimaan ja piparkakkukääretorttua blogiin, huh!

Tästä piparkakkukääretortusta saa hienoja leivoksia, kun valmistaa ohjeen mukaisen, hieman jäpäkämmän kermavaahdon, joka pursottuu ja pysyy kauniina ruusukkeina. 

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Nyt uppoudun takaisin joulutunnelmaan, joka tälla hetkellä on hieman kaaosmainen. Mutta lasillinen glögiä, pieni miettimistauko ja kyllä tämä tästä jouluksi muuttuu.

Ihania joulutohinoita kaikkiin koteihin ja just sulle!

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/21/piparkakkukaaretorttu/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Se on hassua. Ajattelen aina vuoden loppua jonkinlaisena päätöksenä, vaikka päivät rullaavat entiseen tahtiin eikä se, että muutama päivä sitten oli vielä edellinen vuosi, mutta juuri mitään ainakaan kovin merkittävästi. Mutta silti. Itselleni uuden vuoden alku on alku uudelle ja vanha vuosi on tehty ja taputeltu. Ja millainen hengästyttävä vuosi 2018 olikaan!

Joku saattaa muistaa, kuinka potkaisin viime vuoden ilolla ulos, sillä vuosi oli kuluttava. Ei missään nimessä tylsä tai tavallinen, mutta raskaanpuoleinen, vaikka koko vuoden ajan hienoja juttuja myös tapahtui. Ja tämä vuosi sitten taas – uskaltaako sitä edes ääneen sanoa – oli keveä, kepeä ja onnellinen. Täynnä päräyttäviä juttuja niin yksityiselämässä kuin töidenkin parissa. Kolme päivää jäljllä ja roikun kynsin ja hampain kiinni niissä. Äläää meneee, vuosi 2018!! No mene vaan, jos haluat, vuosi 2019 näyttää kyllä varsin mukavalta jo nyt!

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tällainen tilinpäätös tai vuoden kertaus on tosi paikallaan. Vuosi on niin pitkä, että itsekään ei pysy luvuissa, että mitä kaikkea sitä tulikaan kokattua, missä tuli matkusteltua ja mitä tuli kuvattua.

Vasta tätä kirjoitellessani hiffasin, että luovuus oikein kukoisti vuonna vuonna 2018. Tänä vuonna päivänvalon näki neljäs ruokakirjani Taikinakirja, voitin The international wine photography day– valokuvauskilpailun ja lisäksi pääsin toteuttamaan luovuuttani myös syksyllä järjestämässäni Tomaattimopo ja muita ruokakuvia -näyttelyssä. Kävin myös Lontoossa jännittämässä, sillä kännykkäkuvani oli yksi yhdeksästä finalistista kännykkäkuvakategoriassa arvostetussa Pink Lady Food Photographer of The Year – kilpailussa. Oli jäätävän hienoa nähdä oma työnsä Mall Galleriesin seinällä. 

Katselin vuoden aikana tekemiäni valokuvia ja niistäkin heijastuu vuoden hyvät fiilikset. Kuvamaailma on valoisaa ja iloista. Värikästäkin. Ja luonnollisesti kännykkäkuvauksen ilosanomaa on jaettu. Järjestämilläni kursseilla, radiossa ja lehdissä, kuten täällä ja täällä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Olen vähän sellainen projekti-ihminen. Nyt juuri ei ole projektia käynnissä ja tuntuu vähän oudolta, kun on ylimääräistä aikaa.. Mutta nautin siitä älyttömästi. Ehdin ehkä tarttua yöpöydälläni makoilevaan kirjapinoon.
Mutta kerrataanpa sitten lisää.

Mitä töiden saralla tapahtuikaan? No vaikka mitä. Mitä mahtavien töiden ilotulitusta vuosi 2018 olikaan! Tässä nyt päällimmäisenä mielessä olevia juttuja.

Alkuvuonna syntyivät kuvat kaikkiin – oliko niitä nyt 12 – Floran ruokakermapurkkiin. Näitä purkkeja voi nyt sitten ihailla kaikkialla Pohjoismaissa. Osa purnukoista on jo löytänyt kauppojen hyllyille, osa vielä tekee tuloaan. Opettavainen, intensiivinen ja mielenkiintoinen oli tämä kansainvälisvetoinen proggis, kerta kaikkiaan. 

Toinen superproggis vuonna 2018 on antoisan ja tiiviin yhteistyön alku Muttin kanssa. Kävin ensin Parmassa tutustumassa koko touhuun, siihen miten ne tomaatit niihin tölkkeihin päätyvät, missä ne kasvavat ja miltä ne maistuvat. 

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tästä sain hyvää materiaalia tuleviin juttuihin ja oma tomaattisäilyketietämykseni on lisääntynyt huimasti. Tomaattireseptejä onkin pukannut blogiin oikein urakalla – oletko jo maistanut kirsikkatomaattirisoton, tomaatti-mozzarellakeiton ja ihanaisen tomaattihummuksen pitasipseillä – ja jatkoa tomaattiresepteille seuraa heti tammikuussa. 

Tämä yhteistyö on todella mielekäs ja mielestäni mainio esimerkki siitä, kuinka mahdollisimman monipuolisesti hyödynnetty vaikuttajayhteistyö toimii. Pääsen hyödyntämään kaikkea osaamistani, yhteistyö rullaa mallikkaasti ja hyvää jälkeä syntyy tällöin – luonnollisesti. Pääsin myös tekemään videoita pitkästä aikaa ja niitä syntyi tänä vuonna yhdeksän. Suosikkini taitaa olla tuo yhdeksäs, tammikuun alussa julkaistava, mutta hauskoja ovat muutkin – tsekkaa vaikka Salsa fight, I love cherry tomatoes tai Tomato love.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tänä vuonna alkanut sisällöntuotantoyhteistyö Arlan kanssa on päästänyt sisäisen jauhopeukaloni valloilleen ja loppuvuonna syntyjen kakkujen määrä näkyy – kröhöm – vyötäröllä. Sama meininki jatkuu ensi vuonna. Näitä reseptejäni voi käydä tsekkailemassa Arlan sivuilla ja heidän instagramissaan. Muutamia suosikkejani – kuten tämän punajuurikiusauksen –  lykkään tänne blogiinkin! Nappaa täältä uudeksi vuodeksi sipsien kanssa makoisat paprikalla tai parsakaalilla maustetut dippikastikkeet.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Leipomisesta kalohin. Vuonna 2017 alkanut inspiroiva ja kalaisa yhteistyöni Kalaneuvoksen kanssa jatkui myös vuonna 2018. Kuukausittaisen kalareseptiikan työstämisen lisäksi kävin myös tutustumassa Kalaneuvoksen tehtaaseen ja opin sitä sun tätä uutta lohista, niiden savustamisesta ja kalantuottamisesta yleensäkin. Suosikkireseptejäni tältä vuodelta ovat lohikyljykset, uuteen vuoteenkin mainiosti sopivat blinit muikunmädillä ja vapuksi tehty lohisashimi.

Printtiinkin syntyi juttuja ja reseptiikkaa normaaliin tapaan vuonna 2018.  Iltalehden ruokatoimittajan hommat ja viikottaisen Ruokatorstai-sivun työstäminen on jatkunut jo vuosia ja olen tästä työstä edelleen ihan täpinöissäni. Iltalehdestä löytyy ihan parhaita kollegoja. Joitain Iltalehden reseptejä olen jakanut myös blogissani, kuten tämän yläpuolella näkyvän vadelma icebox caken sekä tuon buffetmallisen tomaatti-mozzarellasalaatin. Ihana uuden vuoden juhlistaja on myös tämä ekassa kuvassa komeileva sitruunajäätelökakku. Heppo ja raikas, niinkuin jälkkärin joulun jälkeen kuulukin olla.

Jotkut vuonna 2018 tehnyt lehtijutut saavat ensi-iltansa vasta ensi vuonna. Yksi supermukava duuni oli tehdä riistajuttu Kotilieteen – mutta se on sitten ensi vuoden heiniä. 

Resepetien määrä, jota vuosittain työstän, on valtava. Näin ynnäsin ennen joulua saunan lauteilla. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, mutta summa liikkunee jossain 500 reseptin vuosivauhdissa. Saattaa olla vielä enemmänkin. Vaikea tuota on laskea.

Kaikesta tästä resepti-kuva-juttuvuoresta huolimatta ehdin myös matkusaa vuonna 2018. Toinen kerta Dubaissa oli aivan erilainen kuin ensimmäinen – Dubai kun kasvaa kasvamistaan. 

Viinillisesti oli myös maukas vuosi. Sicilia En primeur 2018 toukokuussa oli yhtä antoisa kokemus kuin edellisenkin vuoden tapahtuma ja fikkaan jäi uusien ystävien lisäksi syventynyt rakkaus Sisiliaan ja sisilialaisiin viineihin sekä ruokaan. 

Venetossa kävin tänä vuonna pariinkin otteeseen. Ensin alkukesästä vierailulla Tommasin viinitalolla ja sitten hulppeissa De Buris -amaronen lanseerausbileissa lokakuussa. Kävin ensi kertaa viileän vaaleassa Friulissa ja ihastuin alueen viinien kuulauteen ja alueen rauhallisuuteen. Ja se ruoka!!

Image may be NSFW.
Clik here to view.

 Ennen lomaa kävin tutustumassa ihanaiseen The Happy Hamletiin Ranskassa ja löysin oman voimaeläimeni. Ensi vuonna vedän ruokakuvauskurssin Food & Photography yhdessä Teresa Välimäen kanssa. Kurssille mahtuu vielä muutama vikkelin mukaan ja hauskaa sekä erittäin maukasta tulee olemaan, sen lupaan.

Jos et Ranskaan asti ehdi, niin tule toimistolleni. Kännykkäkuvaus kiinnostaa, sen kertoi kuusi loppuunmyytyä kurssia viime vuonna. 

Kesäloman keskellä hyppäsin koneeseen, suunta kohti Espanjaa ja Pereladan musiikkifestareita. Samalla tutustuimme luonnollisesti Pereladan herkullisiin viineihin. Heti lomien jälkeen suuntasin takaisin Italiaan ja Muttin tomaattipelloille imemään inspiraatiota tuleviin tomaattiresepteihini. 

Nyt ei enää pysty. Hengästyttää aivan. Vitsit, mikä vuosi! En oikeastaan osaa toivoa tulevalta mitään sen ihmeepiä kuin että toivottavasti projekti-ihminen keksii jonkun hauskan projektin, mihin tätä luovuttaa ja ylimääräistä energiaa purkaisi..!

Nyt – kiitos ja kumarrus 2018. Kiitos upeat yhteistyökumppanit. Kiitos teille lukijat! Jatkan samaan malliin vuonna 2019, maukkaita ruokia kokkaillen, viiniä lasiin kaadellen sekä elämyksistä kirjoitellen.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/28/sitruunajaatelokakku/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tässä sitä ollaan. Muutama päivä tätä vuotta jäljellä ja sitten vuosi 2018 on paketoitu. Uudenvuoden juhlissa voi napostella näitä lämminsavulohisuupaloja ja muistella menneitä. Tai suunnitella tulevaa.

Vuoden viimeinen resepti, vuden viimeinen vaikuttajayhteistyö ja vuoden viimeinen kalareseptini Kalaneuvokselle tulee tässä.

Luonnollisesti, kun vuosi on lopuillaan, reseptikin istuu mainiosti huomisen juhlintaan ja  kuplajuoman kanssa nautittavaksi.

Kävin muuten loppuvuonna visiitillä Kalaneuvoksen tehtaalla ja näin, kuinka lohifileet matkasivat valtavissa räkeissä hissin kokoisiin uuneihin. Lämminsavulohi kun tuppaa olemaan suomalaisten suosikki. Hyvältä tuoksui ja näytti! 

Itsekin tykkään lämminsavulohesta paljon, ehkä jopa enenmmän kuin kylmäsavulohesta ja parhaimmillaan se on ihan sellaisenaan ruisleivän päällä, mutta ei pidä unohtaa, että lämminsavulohi sopii sormisyötäviin siinä missä kylmäsavulohikin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tämä täyte on todella monikäyttöinen. Siitä syntyvät nämä hauskat suupalat, se täyttää uuniperunat ja mainiota se on myös uusien perunoiden kanssa nautittuna. Näissä lämminsavulohisuupaloissa juhlavuutta lisää kirjolohenmäti, jota usein käytän sormisyötävien ja cocktailpalojen koristeena sen mehevän väristen mätipallojen takia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ynnätään vähän tätä vuotta. Kalareseptejä yhteistyökumppanilleni Kalaneuvokselle syntyi hurjat 14 kappaletta. Kalaneuvoksen tuotteet ovat olleet monipuolisesti käytössä. Nyt alkuvuoteen suosittelen siikashowderia savusiiasta valmistettuna, raikasta sushi bowlia kevennettyyn ruokavalioon ja jos uudenvuoden juhliin tarvitset muutaman muun kalaherkun, niin testaa näyttäviä mätisipsejä sekä gluteenittomaankin ruokavalioon sopivat lohi-bataatticrostinit. Aina varma valinta on tietysti muikunmäti ja blinit, ah!

Juomaksi näille pienille suupaloille suosittelen luonnollisesti, että lasiin kaadetaan kuplivaa. Oma valintani on samppanja ja näiden raikkaiden, mutta tuhdimman taikinan sisältävien suupalojen kanssa valitsen samppanjaksi rikkaan ja ryhdikkään samppanjan, Domaine Jean Vessellen Extra Brut Champagne Bouzyn kylän kalkkiperäisiltä mailta. Tämä Pinot Noir-vetoinen (80 % Pinot Noiria ja 20 % Chardonnayta) samppanja on kalaruoille sopivan sitruunainen ja viheromenainen, mutta samalla kuitenkin mukava paahteisuus tuo juomaan runsautta. Näillä spekseillä juoma on nappivalinta uudenvuoden monenlaisten sormisyötävien kanssa tai ihan vain sellaisenaan skoolailuun.

Nyt suljetaan katiska tältä vuodelta ja juhlitaan uusi vuosi alkavaksi. Ja hei, syökää kalaa. Näin mäkin teen!

Nappaa täältä lisävinkkejä makoisiin kala-aterioihin.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2018/12/30/lamminsavulohisuupalat/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Olin pyhästi luvannut, että tämän kahden viikon joululoman aikana en tee töitä aka koske digikameraan tai rustaile uusia reseptejä. Hyvin olen tässä onnistunut ja olen levänneempi kuin kesäloman jälkeen olin – jolloin sorruin tekemään töitä ja käymään työmatkalla. Mutta eihän tätä bloggaamista työksi lasketa, joten tässä pikaisesti resepti jumalaisiin vegaanisiin Snickereihin, jotka eilen väsäsin.

Sain muutama päivä sitten maistaa Tallinnasta ostettuja vegaanisia Sinckersejä ja olin pöyristynyt, kuinka herkullista tuo oli. En tiedä, mitä kaikkea resepti mahtaa sisältää, mutta koekeittiöstäni tupsahti ulos tällainen versio, joka ei tuolle originaalille kalpene. Varsikin, kun toffeen väri on selkeästi tummempi kuin esikuvassaan..

Kaikenmaailman hyviä – pyhiä – lupauksia terveellisen ruokavalion eteen tulee aina tuossa vuodenvaihteessa tehtyä ja siirrynkin sitten suklaaherkuttelusta tällaisiin terveellisempiin herkkuihin. Eikä kyllä kalpene tämä möhöpatukka suklaan tai esikuvansa Snickersien rinnalla. Tämä vegaaninen Snickers on suussa sulavan makeaa, rakenne on mukava ja pähkinöistä tulee ihana purutuntuma. 

Nyt voisi taas sulkea koneen – varsinkin kun joku kummallinen jännetuppitulehdus vaivaa oikeaa kättä- ja siirtyä aivojen lepuutusmodeen eli vaaka-asentoon telkkarin ääreen.

Mistä tulikin mieleeni, että joko olet katsonut – kännykästä tai pädiltä – Bandersnatch-leffan? Aika hauska on päästä klikkailemaan vinkkejä päähenkilölle, että miten seuraavaksi tulisi toimia. Tätä interaktiivista leffamateriaalia on tehty yhteensä 5 tuntia ja loppuratkaisuja katsoin itsekin useampia, vaikka nopeimmillaan leffan saa katsottua puolessatoista tunnissa.. ellei halua katsoa, että mitä jos ei kuitenkaan löisi isää sillä lasikipolla päähän. Hih.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2019/01/03/vegaaninen-snickers/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tammikuun on mielestäni keittokuukausi. Kuukausi kun on pitkä ja no, pitkä. On aikaa hämmennellä keittoja. Ja tämä maa-artiskokkakeitto kylmäsavulohella on mainio. 

Maa-artisokan kuoriminen on aivan plääh. Piskuinen juures täynnä kukkuloita ja laaksoja. Ei sitä jaksa. Siksi aina päädynkin valmistamaan siitä ruokia, missä kuorimisen voi skipata. Tässäkin reseptissä maa-artisokat paahdetaan kuorineen ja mainioksi keitoksi ne soseutuvat.

Tiesitkö muuten, että kylmäsavulohta voi mitä mainioimmin nakata keittojen päälle ateriaa ruokaistuttamaan. Ja nämä kaksi – maa-artisokka ja kylmäsavulohi – ovat aivan supermakupari. Älä jätä testaamatta!

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Mistä muusta keittoa tammikuussa? Erilaiset sosekeitot on tosi jees. Maailman nopein bataattikeitto tai punajuurikeitto ja päälle sopivat lisukkeet. Vegaaninen maa-artisokkakeitto on myös lempparini.

Made ja madekeitto on aina hyvä valinta ja mateita näinkin jo kalatiskillä. Lapsuudesta on mitä mainioin muisto siitä, kun mateen maksa sai kiehua madekeitossa ja sieltä se poimittiin erikseen pois ja syötiin ruisleivän päällä. Mmmm.. tätä odotellessa!

Tämä herkkuresepti on julkaistu Iltalehdessä ensi kerran loppuvuodesta 2018.

Lisää Jotain maukasta ?

Instagram / Facebook / Twitter 

https://www.jotainmaukasta.fi/2019/01/04/paahdettu-maa-artisokkakeitto/ ja muita ruokaisia juttuja luettavissa Jotain maukasta -ruokablogissa.